|
Post by Tatu on Nov 29, 2014 12:52:41 GMT 2
sh-t Harmaan VanamoVanamon omistaa Anna, joka myös kirjoittaa hoitopäiväkirjaan.
|
|
Anna
Tallilainen
Posts: 202
|
Post by Anna on Dec 6, 2014 11:44:25 GMT 2
Paluu parhaaseen Astuin ulos mustan auton etupenkiltä Ruolammen pihaan. Katselin ympärilleni muistellen paikkoja, jotka olin joskus tuntenut kuin omat taskuni. Talli ei ollut ulkoisesti muuttunut oikeastaan yhtään, mutta kukapa tietää millainen se on sisältä. Tallista asteli ulos arviolta noin parikymppinen mies. Hän tuli luoksemme iloisesti hymyillen. "Hei ja tervetuloa Ruolampeen! Mä oon siis Tatu. Voin auttaa teitä raahaamaan varusteita oikeille paikoille ja näytän karsinan tälle hevoselle. Kukas täällä seisoskelee?" mies esittäytyi kysyen. "Vanamo se siellä seisoo, tallin vanha asukki" vastasin. Tatu kaivoi taskusta ryttyisen paperin palan, jossa oli ilmeisesti majoitus paikat. "Ovesta heti vasemmalle ja toisiks viimenen tältä puolelta. Vanamo tarhaa tuolla metsä tarhassa parin muun hevosen kanssa" sain opastusta. "Otetaan ekana hevonen jalkojaan suoristelemaan ja kannetaan sitten varusteet talliin" Tatu jatkoi. Miehet avasivat suurimman luukun trailerin takaa pujahtaessani etu kautta sisään. Isäni ilmoitti puomin olevan irti ja lähdin peruuttamaan Vania ulos kärrystä. Tamman askeleet olivat vakaita maahan saakka. Kavioiden koskiessa maahan, alkoi se vilkuilla ympärilleen tutkien. Se päästi ilmoille tutkivan hörähdyksen, johon pari muuta hevosta vastasivat samalla tavalla. Kumarruin ottamaan kuljetussuojat pois Vanin jaloista. Ojensin ne isälleni, joka meni Tatun kanssa auton takaluukulle ottamaan varusteita. Taputin Vania kaulalle ja lähdin viemään sitä tarhalle. Siellä seisoskeli rautias tamma, jonka tunnistin Suvin entiseksi hoidokiksi Alliksi. Suvikin oli näköjään löytänyt uudelleen tiensä Ruolampeen. Päästin Vanin tarhaan, jossa kasvoi muutama puu. Se ravasi tervehtimään Allia, olivathan ne vanhoja tuttuja. Molemmat tammat hörähtivät uteliaina ja kääntelivät korviaan vilkkaasti. Tammojen tutustuttuaan toisiinsa uudelleen, Alli marssi syömään ruohon korsia puun alta. Vani tepasteli tarhan portille luokseni, ikään kuin kertomaan kaveristaan. Pujahdin sisään tarhaan ja rapsutin hevosen vaaleaa karvapeitettä. Vani painoi päänsä syliini hyvien rapsutusten ja herkkujen toivossa. Kaivoin takin taskusta omenan lohkon, jonka vein tamman turvan alle. Se hävisi kämmeneltäni melkoisen nopeasti. Tamma nuuhkaisi vielä lapasiani uusien herkkujen toivossa, mutta huomasi kuitenkin sen olleen ainoa makupala. Jätin Vanin tarhaamaan ja menin itse tutkimaan tallia. Paikat eivät olleet juurikaan muuttuneet viime näkemästä, joten ne palautuivat mieleeni nopeasti. Kävin kurkkaamassa varuste huonetta, sillä olisihan se mukava tietää missä oman hevosen varusteet tällä hetkellä olivat. Löysin ne melkein heti huoneeseen astuttuani. Varustehuoneessa seisoi joku muukin tyttö. Tyttö kääntyi minuun päin, jolloin tunnistin hänet. "Suvi moi! Mitäs sä täällä?'' tervehdin. "Moi! Mä vuokraan Allia ja toin sen tänne. Entäs ite?'' sain kysymyksen. ''Äiti osti Vanin meille omaks ja sen kanssa nyt ollaan täällä. Mä näinkin sen Allin tuolla tarhassa, johon Vanikin meni" selitin. ''Vähänkö kiva. Mut hei mun pitää nyt lähtee kotiin. Näkyillään!'' Suvi ilmoitti. ''Juu, moro'' vastasin. Menin tallikäytävään katselemaan, jos isäni olisi siellä. Arvaukseni osui oikeaan. Mies jutteli Tatun kanssa niitä näitä. ''Hei meiän pitää nyt mennä kotiin, ruoka aika nääs'' isä sanoi minut nähdessään. "Okei, me otetaan hevoset sitten illalla sisälle'' Tatu vastasi. Lähdimme autolle päin. Lösähdin etupenkille laittaen turvavyön kiinni. Katselin hetken Vanin tarhailua, kunnes auto hurahti käyntiin ja lähdimme ajamaan kohti kotia. Anna ja Vanamo 1HM / Moi Anna! Ensin vielä pakolliset lorinat kommentoinnista. Luemme Tatun kanssa kaikki tarinat, ehdottomasti, mutta kommentoimme jokaiselle ensimmäisen hoitotarinan ja sen jälkeen fiilispohjalta. Kommentin voi saada esimerkiksi erittäin sykähdyttävästä hoidosta.
Ihanan lämminhenkinen tarina, josta huokui palaamisen ilo. Teitä paluumuuttajia onkin monta, ihanaa, että teille on jäänyt Ruolammesta niin hyvä mieli, että halusitte vielä palata! Teksti oli rentoa ja siinä oli hyvä ote koko tarinan ajan. Kiva, että otit tarinaan heti mukaan monia eri henkilöitä!
Pakko myös sanoa, että olet kehittynyt hirmuisesti tänä aikana, kun Ruolampi on ollut tauolla. Ei miltei samaksi kirjoittajaksi tunnista, oot kyllä todella paljon mennyt eteenpäin, upeeta! Piirroskin on todella kaunis ja lämminhenkinen, josta huokuu aito välittäminen.
- Enni
|
|
Anna
Tallilainen
Posts: 202
|
Post by Anna on Dec 30, 2014 17:46:15 GMT 2
Pikkujoulut Kyllä ne naiset sen poseeraamisen osaa!
2HM
|
|