|
Post by Enni on Sept 13, 2012 17:54:33 GMT 2
she-r. EeverttiEetua hoitaa Nuppu, joka myös kirjoittaa hoitopäiväkirjaan.
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Mar 10, 2013 10:58:53 GMT 2
Tulin tallille ja näin Sinnan pihalla. - Hei! Voisitko kertoa missä Eetu asuu?? kysyin ja Sinna vastasi heti. - Juu hei! Eetu asuu tuolla pihatossa. - Kiitos! sanoin ja menin tervehtimään heppaa. - Moikka kaveri! Taidanpa harjata sinut ja viedä kävelylle. Niin voin tutustua sinuun. Hain Eetun riimun ja riimunnarun ja otin sen ulos kiinni puomiin. Hain sen harjat ja aloin harjata. Se katseli minua tutkivasti. - Taidan olla sinulle vielä hieman outo... hihitin. Se katsoi minua arvioivasti päästä varpaisiin. Siististi Eetu käyttäytyi, sen voin sanoa. Sitten irrotin sen puomista ja lähdin kävelemään sen kanssa. Kohta Eetu säikähti maassa olevaa muovipussia. - Rauhassa höpsö. Se on vain muovipussi. Se ei satuta sinua. sanoin ja nostin pussin maasta. - Se on kai pudonnut joltakin. mutisin ja jatkoimme matkaa. Eetu esitteli minulle pari temppua ja loppu matka tallilta poispäin meni hienosti. Mutta sitten kun käännyimme takaisin Eetu oli näkevinään puskasta pomppaavan hirviön. Se säikkyi ja minä rauhoittelin sitä. Kun se sitten rauhoittui, olimme jo tallin pihalla. Näin pihassa pari tuttua ja moikkasin heille. Laitoin Eetun taas kiinni puomiin ja harjasin sitävähäsen. Tarkistin vielä kaviot. Sitten päästin sen takaisin pihattoon ja sanoin heipat sille ja sen kavereille. Huomenna voisin ratsastaa Eetulla maneesissa.
Nuppu ja Eetu 1 HM
|| Mukavan ytimekäs tarina, jossa ei lyhyys haitannut! Kerroit tärkeimmät tapahtumat tallipäivästä ja kuvaillit sitä siinä välillä hyvin. :) Jatkossa kannattaa laittaa vuorosanat eri riville kuin muu teksti, tämä helpottaa lukemista - niin minäkin tein, kun minulle samasta asiasta sanottiin ja nyt omat tarinanikin ovat paljon helppolukuisempia. Pari kirjoitusvirhettä huomasin, mutta nekin varmasti näppäilyvirheitä. Kiva aloitustarina, jossa otit Eetun luonteen huomioon! :) - Britta
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Mar 11, 2013 17:16:30 GMT 2
Tulin tallille ja ajattelin ratsastaa Eetulla. Menin pihatolle ja tervehdin heppoja. -Moikka heppaset! Missäs Eetu on? puhelin niille. Etsin Eetua katseellani ja huomasin Eetun. Se oli täynnä energiaa ja puhkui intoa päästä hommiin. Hain Eetun riimun ja riimunnarun tallista ja kumarruin mennäkseni porin välistä pihattoon hakemaan ponin. - Moikka kaveri! Oletkos energinen? supisin Eetulle samalla kun laitoin riimun sen päähän. Talutin Eetun puomille ja laitoin sen siihen kiinni. Lähdin hakemaan harjoja ja varusteita. - No niin! Tänään voisimme mennä maneesissa. sanoin ja aloin harjata Eetua. Se pärskähti vastaukseksi. Hihitin ja laitoin sille satulan ja suitset. Lähdin taluttamaan Eetua maneesille. Vein sen keskelle maneesia ja nousin selkään. Annoin Eetulle pitkät ohjat alku käynneille. Kun olimme kävelleet vähän aikaa, annoin Eetulle käskyn siirtyä raviin. Eetu totteli heti ja ravasi siihen suuntaan mihin käskin. Teimme kiemurauria ja kokorataleikkaata ja voltteja ravissa ja käynnissä. Ennen lopettamista hidastin käyntiin. - Olisitko valmis laukkapätkään? kysyin Eetulta. Sen korvat kääntyilivät ja se kuunteli minua. Sitten pyysin sen raviin, tein puolipidätteen ja annoin laukkapohkeet. Eetu nosti laukan, mutta meinasi pudota raville muutaman kerran laukan aikana. Hidastin Eetun käyntiin ja taputin sitä kaulalle. - Hienoa Eetu! kehuin sitä ja annoin pitkätohjat. Lopuksi vein sen kaartoon ja jalkauduin. - Hyvä! Nyt pääset pihattoon lepäämään. sanoin ja talutin sen ulos puomille. Otin Eetulta suitset pois ja laitoin riimun. Riisuin siltä satulan ja harjailin vähäsen. Aurinko leikki sen karvalla kauniisti. Päästin Eetun pihattoon ystäviensä luokse ja vein sen varusteet ja harjat paikoilleen. Sitten sanoin heipat heppasille.
Nuppu ja Eetu 2 HM
// Mukava, lyhyt tarinanpätkä. Mielestäni tarina olisi kaivannut muutaman kappalejaon (yksi ylimääräinen rivinvaihto). Kappalejako selkiyttää tarinaa, ja tekee siitä siistimmän. Tarina kannattaa ajatella elokuvana: aina kohtauksen vaihtuessa tarinaan tulisi kappalejako. Sanojen toistoa kannattaa vähentää. Esimerkiksi kirjoittamassasi virkkeessä "Etsin Eetua katseellani ja huomasin Eetun." olisit voinut korvata viimeisen Eetu-nimen esim. se-pronominilla näin: "Etsin Eetua katseellani ja huomasin sen." Toiston vähentäminen tekee tarinasta mukavampaa lukea (: -Sinte
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Mar 12, 2013 12:56:08 GMT 2
Tulin tallille ja aioin ratsastaa Eetulla. Menin talliin sisälle ja etsin Sinnaa. Katselin rehuhuoneesta ja tallinkäytäviltä. Sinnaa ei näkynyt missään. Sitten menin varustehuoneeseen. Ja siellähän Sinna oli. - Moikka Sinna! tervehdin. Sinna nosti päätään. Hän oli siistimässä varusteita. - Moi! Oletko menossa ratsastamaan Eetulla? Sinna kysyi. - Joo olen mä. Voisitko tulla katsomaan meidän suoritustamme? vastasin. - Toki! Menehän laittamaan Eetua kuntoon niin minä teen sillävälin työni loppuun. Sinna sanoi ja hymyili minulle. - Juu, menenkin hakemaan Eetun. sanoin ja lähdin pihatalolle Eetun riimu mukanani. Pihatolla Eetu oli portilla vastassa. - Heippa pony! Tervehdin sitä ja otin taskustani porkkanan palasen. Eetu hotkaisi porkkanan ja katsoi minua anovasti. - Ei saa kerjätä pikku poni! Toruin sitä lempeästi. Eetu katsoi minua pikkuisen syyttävästi ja minä menin pihaton sisälle, laitoin Eetulle riimun ja talutin sen sen hoitopuomille. Kiinnitin Eetun puomiin ja lähdin hakemaan harjoja ja varusteita tallista. Kun tulin takaisin, Eetu oli kiertänyt puomin ali toiselle puolelle ja riimunnaru oli kiertynyt sen turvan ympärille. - Eetu! Senkin höpsö! sanoin ja irrotin narun puomista, talutin Eetun takaisin oikealle puolelle ja kiinnitin sen puomiin. Näytin Eetulle harjoja ja sanoin: - Tänään mennään nätisti ja saat sitten taas porkkanan. Eetu pärskähti ja katsoi minua. Aloin harjata Eetua ja laitoin sille varusteet. Juuri kun sain Eetun satulavyön kiristettyä Sinna tuli paikalle. - Oletkos valmis Eetun kanssa? Sinna kysyi. - Joo ihan juuri, kiristän vain satulavyön. vastasin ja kiristin satulavyön. Lähdin taluttamaan Eetua maneesille. Vein Eetun keskelle maneesia ja nousin selkään. Sinna istui katsomossa katsomassa ja minä annoin Eetulle pitkät ohjat. Vähän ajan päästä teimme voltteja ja kiemurauria. Kun olimme menneet käynnissä vähän aikaa, pyysin Eetun raviin. Siinä vaiheessa temppuilu alkoi. Eetu alkoi leikkiä, että pelkäsi maneesin peiliä. Se teki pieniä sivuhyppyjä ja pomppi ravissa. Kun sain sen sitten hallintaan, kuulin Sinnan sanovan: - Ole vain sille tiukkana. Se esittää vain pomoa. - Selvä. mutisin ja komensin Eetua ravaamaan nätisti. Harjoittelimme kiemurauria ravissa. Sinna antoi minulle ohjeita aina välillä. Sitten kun oli aika laukata Eetu käyttäytyi aluksi hyvin. Mutta puolessa vaiheessa kierrosta se teki äkkipysähdyksen ja minä putosin. Eetu lähti laukkaamaan maneesia ympäri. Pomppasin ylös ja aioin ottaa sen kiinni. Sinna tuli auttamaan minua ja pian saimmekin Eetun kiinni. Kun pääsin selkään menimme vähän aikaa käyntiä ja laukkasimme vähän. Kun olimme lopettaneet, menin riisumaan Eetulta varusteet. Annoin sille lupaamani porkkanan, kun olin vienyt varusteet ja harjat varustehuoneeseen ja olin laittanut sille ohuen loimen. Kävelytin Eetua vähän ja kun aioin ottaa loimen pois, Eetu oli löytänyt jonkin kiinnostavan jutun maasta, eikä halunnut nostaa päätään. - Nostatko nyt vain sen pääsi niin saan loimen pois. sanoin ja Eetu katsoi minua. Eetun ilme näytti siltä kuin se olisi sanonut minulle: "Ehkä seuraavassa elämässä ihminen!" nauroin sille ja se nosti päätään kummissaan. Silloin avasin soljet ja otin loimen pois. Vein Eetun pihattoon ja loimen talliin.
Nuppu ja Eetu 3 HM
// Auts, toivottavasti sinua ei sattunut kun tipahdit Eetulta! Teit hyvin, kun nousit takaisin selkään heti tippumisen jälkeen: niin ei synny turhia pelkoja ratsastamista kohtaan! Tämäkin tarina olisi kaivannut muutaman kappalejaon, joista puhuinkin sinulle jo edellisessä tarinassa (: -Sinte
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Mar 18, 2013 19:08:14 GMT 2
Tänään tulin tallille hoitamaan Eetua ja käymään vähän maastossa. Menin pihatolle ja siellä oli koko heppalauma. Ongelmana oli se, että kaikki puskivat etummaisiksi saadakseen rapsutuksia. Taputtelin niitä vähän ja sitten sain Eetun kiinni. Mutta sitten oli toinen ongelma. Hepat olivat edessämme tiiviinä rykelmänä edessämme. Eetu hirnahti käskevästi ja polkaisi maata jalallaan. Muut hevoset väistivät paitsi Billy joka vähän ihmetteli Eetun komentelua. Menin Billyn viereen ja maiskautin muutaman kerran. Sanoin sille väistä ja maikautin. Ei mitään reaktiota. Pakko ottaa salainenase käyttöön. Omena nami joka oli tarkoitettu Eetulle, oli lopulta Billyn mahassa ja kaikki onnelisia, paitsi Eetu joka oli mustasukkainen omenanamista jonka olin antanut Billylle että se siirtyisi.
Nauroin ja talutin Eetun hoitopuomille ja laitoin sen siihen kiinni. - No niin kamu. Haen varusteesi ja tulen pian takaisin. Eikä temppuja. sanoin Eetulle ja lähdin hakemaan varusteita tallista.
Varustehuoneessa kohtasin Sinnan. - Moi! Oletkos menossa Eetua ratsastamaan? Sinna tervehti. - Joo olen mä. Haen sen värusteita ja harjoja. vastasin ja otin satulan naulasta ja suitset myös.
Menin ulos takaisin Eetun luo ja aloin harjata. - Tänään menemme maastoon. juttelin sille. Eetu pärskyi tyytyväisenä ja katsoi minua rauhallisena. Yhtäkkiä Eetu säikähti jotakin ja hyppäsi pystyyn. Katsoin mikä se voi olla. Ja niinpä tietenkin. Puusta oli hypännyt kissa. - Rauhassa höpsö! Se on vain kissa! nauroin ja jatkoin harjausta. Kun olimme valmiina nousin selkään ja suuntasin pois tallilta. Metsässä oli ihanan hiljaista ja rauhallista. Lumi kimalsi kauniisti ja Eetu käveli rauhallisesti. Sitten Eetu kompastui ja minä putosin.
Eetu näytti olevan kunnossa, mutta minä olin saanut suuren haavan käteeni. Laitoin siihen lunta ja nousin takaisin selkään. Käännyimme takaisin ja tallilla laitoin Eetun takaisin pihattoon. Vein varusteet talliin ja lähdin paikkaamaan kättäni.
Nuppu ja Eetu 4 HM || Osaa se Billy olla itsepäinen! Hyvä, että keksit keinon sen siirtämiseksi. Todella ehjä tarina, ja hauskaa, että lähditte mieliänne virkistämään maastoon. Onneksi sinulle (tai Eetulle) ei käynyt kuinkaan, ja sisukkaana tyttönä jaksoit hammasta purra vielä loppuun! :) - Britta
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Mar 19, 2013 16:51:09 GMT 2
Tulin tallille ja ajattelin kävelyttää Eetua. Menin talliin ja otin sieltä Eetun harjat ja varusteet. Sitten vein tavarat puomille ja lähdin hakemaan Eetua pihatosta.
- Moikka kaverit! Onkos Eetua näkynyt? juttelin toisille hepoille jotka olivat pihatossa. Billy, Vani ja Brea katsoivat minua kummissaan. - Ette taida ymmärtää minua. nauroin ja toistin kysymyksen. Nyt Vani näytti älyävän mintä tarkoitin ja katsoi muiden taakse. - Kiitos Vani! sanoin ja katsoin samaan suuntaan.
Ja siellähän se Eetu olikin! Sitä pikkuponia ei näkynyt toisten pollejen takaa. - Moi ponisemme! tervehdin Eetua ja otin sen kiinni.
Talutin Eetun puomille ja aloin hoitaa sitä. Harjailin kauan ja aloin laittaa sille varusteita.
Silloin Sinna ilmestyi paikalle ja tervehti minua. - Moi! Oletko menossa ratsastamaan? Sinna kysyi. - En oikeastaan. Vain kävelyttämään. vastasin ja hymyilin. - Sinä voisit kokeilla hypätä Eetulla. Saisit itsekin pientä vaihtelua ja Eetu voisi pitää siitä. Sinna sanoi.
- Hmm... Joo voisimmehan me yrittää. sanoin ja irrotin Eetun puomista. Maneesilla kysyin Sinnalta: - Voisitko pidellä Eetua vähän aikaa niin kasaan meille pari pientä ristikkoa ja vähän kavaletteja? - Toki! Sinna vastasi.
Menin hakemaan puomeja ja estetolppia. Raahasin ne kentälle ja aloin pystyttää esteitä. - No niin. Valmista. sanoin Sinnalle ja hän antoi Eetun ohjat minulle. Menin keskelle kenttää ja nousin selkään. Menimme alkukäynneillä voltteja ja muita verryttely juttuja. - Nyt voisit mennä kavaletit ravissa. Sinna sanoi maneesin ovelta. Nyökkäsin ja annoin Eetulle käskyn ravata. - Hienostihan se meni! Sinna kehui. Taputin Eetua ja pyysin sitä jatkamaan ravia toiselle ristikolle. Eetu hyppäsi oikein hyvin.
- Hienoa! Tehkää tuo sama uudestaan ja sitten voitte mennä tuon korkeamman ristikon ravissa myös! Sinna sanoi. - Joo. vastasin ja teimme saman uudelleen. Sitten kun tulimme toiseen päähän annoin Eetulle käskyn ravata ristikon yli. Pientä sivuloikkaa lukuunottamatta se meni hyvin.
- Hienoa! Aja sitä hieman enemmän eteen ja hyppää uudesttan! Sinna huusi. Annoin Eetulle pohkeita ja hyppäsimme uudestaan. - Nyt voisit mennä vaikka tuon pienemmän ristikon laukassa! Sinna sanoi. Nyökkäsin taas ja pyysin Eetun laukkaan. Ohjasin sen ympyrälle ja laukkasin ympyrän kerran, jotta saisin hyvän tuntuman Eetun laukkaan. Ohjasin sen esteelle. Ja pojojoing! Yli mentiin. Taputin Eetua ja kehuin sitä hyväksi poniksi. - Muuten hyvä, mutta Eetu vähän laahasi jalkojaan ennen estettä. Voit ensikerralla tehdä sille pienen pidätteen ja antaa reippaasti pohkeita juuri ennen estettä. Sinna kommentoi ja kehotti meitä lopettamaan tältä päivältä. Annoin Eetulle pitkät ohjat ja annoin sen kävellä. Kun jalkauduin Sinna otti Eetun ohjat siksi aikaa, että saisin esteet pois kentältä.
Se kävi hujauksessa. Sitten annoin Eetulle makupalan ja vein sen puomille. - Kiitos ohjeista, Sinna. sanoin Sinnalle kun vein Eetua pihattoon. - Eipä kestä. On hauskaa antaa vinkkejä toisille! hän vastasi. Laitoin pihaton portin hyvin kiinni ja vein Eetun tavarat talliin.
Nuppu ja Eetu 5 HM
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Mar 20, 2013 16:32:26 GMT 2
Kävelin pihatolle ja tervehdin kaikkia hevosia. - Moikka kaverit! Tänään aion vain kävelyttää Eetua ja pestä sen varusteet, että sen on kivempaa tehdä hommia. juttelin niille ja Eetu, joka ymmärsi mistä puhuin, pyöräytti silmiään siihen tapaan kuin olisi halunnut juuri tänään mennä kovaa. - Ja tietenkin toin Eetulle yllärin! piristin ponin ilmettä juuri sopivasti ja annoin sille namin. - Olet sitten sinäkin aikamoinen herkkusuu! hihitin ja lähdin talliin.
Menin varustehuoneeseen ja otin hyllyltä satulasaippuaa, varusteet ja siene ja tietenkin ämpärin johon laitoin lämmintä vettä. - Ja eikun vaan hommiin! sanoin ja aloitin suitsista. Siinä hommassa ei kestänyt kuin 30 minuuttia, vaikka se tuntuikin ikuisuudelta verrattuna ratsastukseen... - Nyt voin viedä Eetun kävelemään. huokaisin ja menin ulos sen pikkukamuni luokse.
Laitoin sille riimun ja vein sen pois pihatosta. - Nyt voidaan lähteä käymään vaikka tuolla. sanoin Eetulle ja osoitin sille suunnan.
Kävelimme vähän aikaa ja sitten Eetu kyllästyi käppäilemiseen. Se ponnahti laukalle ja kiskaisi narua itselleen ja eikun vaan menoks! Juoksin vähän aikaa sen vierellä ja sitten sain sen käyttäytymään ja kuuntelemaan MINUA. - No niin. Eiköhän mennä takaisin sanoin ja lähdimme tallille. Tallilla vein sen pihattoon ja nnoin palan porkkanaa. - Nähdään huomenna kaveri. sanoin ja lähdin.
Nuppu ja Eetu 6 HM
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Mar 22, 2013 19:37:02 GMT 2
Tulin tallille hoitamaan Eetua. Matkalla keksin omastamielestäni hassun runon joka meni kai näin:
" Eetu pellolla laukkaa, välissä lunta haukkaa, iloinen laukka vie mukanaan ponien kanssa tanssimaan!"
Hyräilin tuota runoa hakiessani harjoja ja varusteita, sekä pihatolla laittaessani Eetulle riimua. - Oletkos kierinyt lumessa paljonkinkun karvasi on näin lumen ja jään peittämä? kysyin siltä.
" Ai minäkö? Oletko tullut hulluksi? Kyselet minulta aivan ilmiselvästä asiasta!" Oli Eetun ilme. - Voi sua! Oletkin niin ihana poni! nauroin ja talutin ponin pihatosta.
Eetu seurasi kuuliaisesti vaikka sen silmäkulmassa oli sellainen ilkikurinen pilke. - Voi! Nyt kyllä minusta tuntuu siltä että sinä, ponisemme, haudot taas jotakin jekkua! voihkaisin ja aloin harjata Eetua.
Kun olin laittnut Eetulle varusteet ja harjannut sen kunnolla, lähdin maneesille. - Taidankin hypätä sulla tänään... Voidaankin ehkä hypätä vähän korkeampia... mumisin Eetulle.
Maneesilla raahasin muutaman esteen keskelle ja toiselle puolelle maneesin kenttää. Yksi este oli kohtalaisen kokoinen ristikko ja yksi pieni ristikko. Viimenen este oli pystyeste.
- No niin! Aloitetaaan vain! hihkaisin Eetulle ja aloitin alku verkan. Hetken kuluttua aloin hypätä ravissa pientä ristikkoa. - No nyt voimme mennä muutkin esteet laukassa! sanoin ponille kun olimme ypänneet pienen esteen kahdesti laukalla.
Viimeisellä esteellä, eli pystyllä Eetu podotti ylimän puomin. - Ei se mitän. On parasta lopettaa nyt. sanoin ja taputin Eetua.
Kun olin vienyt esteet takaisin vein Eetun hoitopuomille. - No niin. Harjaan sinua vähän ja saat mennä takaisin kavereiden luokse. juttelin Eetulle ja aloin riisua siltä varusteita.
Sitten vein ponin pihattoon ja varusteet paikalleen.
Nuppu ja Eetu 7 HM
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Mar 24, 2013 19:08:30 GMT 2
- Ja tänään kotiläksyiksi tulevat kappale 37 ja tehtäväkirjan sivut 33-34. Tunti on loppunut. opettaja julisti vihdoinkin. - Huh! Vihdoinkin! Tuo 45 minuuttia tuntui ikuisuudelta. huokaisin parhaalle kaverilleni tunnin jälkeen. - Jep, mutta nyt sulla on kiire, joa aiot keretä taksiin joka vie Ruolammelle! hän vastasi ja minä tungin kirjani nopeasti reppuun. Moikka! kerkesin hihkaista olkani yli taksiin mennesäni.
Taksissa oli iloinen tunnelma, olihan nyt perjantai. - Koulu vihdoinkin ohi! joku huokaisi takapenkiltä. - Niinpä!
Tallilla menin suoraan toimistoon ja vessaan vaihtamaan vaatteet. Se oli aika hankalaa, kun reppu, eväät ja vaatepussi veivät niin paljon tilaa. - Nyt Eetun luo mars! sanoin itselleni ja jätin repun toimistoon.
- Moikka pollet! huikkasin hepoille pihaton portilla. - Moro Eetu-Peetu! sanoin ja rapsutin ponderria korvan takaa. - Pärsk! oli Eetun vastaus. Nappasin Eetun kiinni ja vein hoidettavaksi.
Hoitopuomiin kiinnitettyäni Eetun, hain sen kamat ja aloin hoitaa sitä. Lauleskelin Eetulle ja harjailin samalla. Sitten me menimme maastoon.
Metsässä oli ihanan hiljaista ja kaunista. - Katso Eetu! kuiskasin sen korvaan ja katselin kaurista. Kauris katseli meitä ja otii askeleen lähemmäs. Sitten Eetu otti askeleen lähemmäs kaurista.
Kauris loikkasi takaisin metsään. - Wau! Kauris ja niin lähellä! kuiskasin lumoutuneena. Poni katsoi taaksemme ja sitten se loikkasi laukalle. - Prr!! Seis Eetu! huudahdin säikähäneenä. Eetu vain painoi eteenpäin eikä välittänyt käskyistäni.
Eetu laukkasi vain eteenpäin ja suoraan pusikkoon. Se pysähtyi siellä. - Mitä siellä oikein oli? kysyin Eetulta ja katsoin tielle. Ohitsemme juoksi varmaan viisi suurta ajokoiraa. Vetiäisin henkeä ja ohjasin ratsuni metsäpolulle joka vei myös Ruolammelle takaisin.
Tallin pihassa Sinna tuli vastaan ja katsoi minua suoraan silmiin. - Mitä on tapahtunut? Miksi olet kalpea? Sinna kysyi. - No, me olimme tuolla metsätiellä ja me näimme kauriin. Sitten Eetu katsoi taakse ja lähti hurjaa kiitoa pois! Sitten se hyppäsi metsään ja minä näin, varmaankin niitä oli viisi, viisi ajokoiraa jotka juoksivat meidän ohi! En minä varmaankaan kuullut mitään kun keskityin vain Eetun hallitsemiseen, tai siis hallitsemis yritykseen.
Houtopuomilla kun aloin jo pestä Eetua Sinna tuli luokseni. - Olivatko ne koirat tämän näköisiä? hän kysyi ja näytti minulle kuvaa. Nyökkäsin. - Selvä. Tiedän ehkä niiden omistajan. Voin soittaa hänelle. Sinna jatkoi. - Joo. Ne koirat kyllä säikäyttivät minut. sanoin ja jatkoin Eetun hoitamista.
Kun olin vienyt Eetun takaisin pihattoon ja olin puhdistamassa varusteita, Sinna ja joku mies tulivat jutellen luokseni. - Hei! sanoin ja katsoin heitä. - Koirani taisivat säikyttää ponisi ja sinutkin. Olen pahoillani siitä, mutta näitkö mihin ne menivät? mies vastasi. - No, minä näin kun ne juoksivat meidän ohi metsäään tuolla risteyksen kohdalla. Menivät kauriin perään. vastasin ja osoitin metsänreunaan. - Kiitos. Minä lähdenkin etsimään niitä. Näkemiin! mies sanoi ja lähti metsään.
Illalla kun olin jo kotona, minulle soitettiin. - Haloo? vastasin puhelimeen. - Ai löytyivät? No hienoa! Hei hei! lopetin puhelun. - Kaikki on taas hyvin. huokaisin ja istuin sänkyni reunalle.
Nuppu ja Eetu 8 HM
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Mar 26, 2013 15:56:38 GMT 2
Tulin tallille takussani pari porkkanan palaa jos tulee ongelmia Eetun hakemisessa kun se saa keksin.
Tarhalla kaikki tungeksivat herkkujen toivossa ympärilläni. - Noh, kaverit! Ei saa tungeksia! nauroin. - Siinähän sinä olet, huokaisin kun vihdoin sain Eetun kiinni. - Juu, juu! Saatte namit, nauroin ja annoin jokaiselle pienet porkkananpalat.
- Moikka Pampula! tervehdin kaveriani tallin edessä. - Moi! Pampula vastasi. Heilautin hänelle vielä kättäni, ja sitten laitoin Eetun kiinni puomiin. - Tänään me mennään vain hiljaiselle kävelylle sen eilisen jälkeen, sanoin ponille ja taputin sitä kaulalle.
Satulahuoneessa oli Sinna ja pari muuta tallilaista. - Moi! tervehdin heitä. - Ai moi! joku sanoi. Nappasin nopeasti Eetun harjat ja lähdin sen luokse. - Minusta vähän tuntuu, että Eetu on keksinyt taas jonkin metkun, mumisin itsekseni ja menin nopeasti ponin loukse.
- Ahaa. Taisinpa arvata oikein. Miten ihmeessä olet sinne päässyt? huokaisin ja katsoin Eetua. Se oli mennyt puomin alta ja sitten yrittänyt hypätä riimunvarteen jääneestä lenkistä. Sen etujalat ja pääolivat menneet läpi, mutta muu vartalo ei. - Olet sinäkin pöllö! Olet ihan hassu, hihitin selvittäessäni solmuja. Eetu katsoi minua syyttävästi ja pärskyi kokoajan.
Sitten aloin harjata ponderria. Kohta olinkin jo valmis. Ja taas! - Eetu! Miten sinä tuon teit! Ja vielä minun silmieni alla, kysyin ällistyneenä. Se oli avannut riimunvarrren ja sitten alkanut löysyttää satulavyötä. Kohta lähdimmekin matkaan.
Eetu käveli hiiiitaasti. Matkalla se säikkyi kolmeen otteeseen. Ensimmäinen: Lintu lensi ohi. Toinen: Oksalta tippui lunta. Kolmas: Se astui kiven päälle joka li hieman liukas.
Tallilla annoin sille vielä keksin ja lähdin.
Nuppu ja Eetu 9 HM
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Apr 1, 2013 17:21:00 GMT 2
- Moikka Sinna!! hymyilin hänelle tallin edessä. - Hei! Oletko menossa ratsastamaan Eetulla? Sinna kysyi. - En tänään. Aion vain pestä sen jos siltä näyttää ja hoitaa, vastasin ja lähdin varustehuoneeseen.
Olin ajatuksissani ja tietysti minä käännyin varustehuoneeseen ja PAM!! - Sattuiko suhun? Sarah kysyi ja katsoi minua. - Joo olen mä... Tuota noin nii... änkytin. En itse aluksi ymmärtänyt mitä oli tapahtunut. Vasta kun Pampula ilmestyi paikalle, ymmärsin törmänneeni oveen. Aloin tietenkin hekottamaan kuin sekopäinen ja nauruni tarttui toisiin.
Satulahuoneessa nauroin kavereitteni kanssa ja otin Eetun harjat ja pesuämpärin. - No niin! Taidankin tästä lähteä hoitamaan Eetua. sanoin toisille ja tällä kertaa en kävellyt päin ovea!
Pihatolla tervehdin kaikkia ja otin ponin kiinni. - Oletpas sä kurainen, sanoin ja talutin Eetun pesupaikalle. Aloitin pesun. Ensin Eetu oli rauhallinen ja kiltisti, mutta sitten kun oli saippuan vuoro, se ponkaisi pystyyn ja pärskyi. - No niin!!! Rauhoituhan kaveri! puhelin Eetulle ja jatkoin pesua.
Pesun jälkeen vein sen ulos kuivattavaksi ja harjattavaksi, kun oli niin lämmin jo. - Hyvä poika! sanoin sille kun sain sen oikein kiiltäväksi ja puhtaaksi. - Nyt pääset takaisin pihattoon, mutisin ja vein sen muitten joukkoon.
- Voi ei, Eetu!!!! Oliko ihan pakko piehtaroida siellä mudassa! huokaisin kun Eetu nousi muta kasasta.
Nuppu ja Eetu 10 HM
|| Voi että kun oli hauska tarina! Hyvin olit jakanut kappaleet ja tarina oli mukavan keveä tunnelmaltaan. En huomannut kun yhden iso kirjain-virheen ("sanoin toisille") ja muutenkin tarina oli tosi kivaa luettavaa - varsinkin loppu oli tosi hauska! :) - Britta
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Apr 5, 2013 18:38:00 GMT 2
- Taas tallilla! sanoin ja hengitin syvään. - Mukavaan, että pääset käymään tallilla näin usein, Sinna sanoi minulle. - Totta! En tiedä miten mä voisin oikeasti elää ilman hevosia! Ne on auttanut ihmisiä jo vaikka kuinka kauan! vastasin ja katsoin Sinnaa hieman silmiäni siristellen Sinnan takaa paistoi nääs aurinko. - Todellakin! Mitä aiot tehdä tänään? Sinna kysyi. - En tiedä vielä... Voisin vaikka mennä koulua. Vaikkei se kyllä ole minun suosikkilajini, mutta pitää sitäkin välillä ratsastaa. Haluiasitko tulla katsomaan ja auttamaan minua Eetun taivuttelussa? kysyin Sinnalta, joka katseli tallin kentälle. - Tietty voin! Käyhän hakemassa Eetu, niin minä haen sen varusteet! Sinna sanoi iloisesti ja lähti talliin.
Tarhalla hämmästyin todenteolla. Aidassa oli pieni kolo josta mahtui ainakin kaksi ryömivää hevosta vierekkäin. - Missä kaikki hevoset ovat?! huudahdin säikähtäneesti. - Mikä nyt on? Sinna huusi minulle vähänmatkan päästä. - Katso! Hevoset ovat karanneet! - Voi ei! Kaikki apuun! Sinna huusi, mutta tallilla ei ollut muita kuin me ja Sinte. - Mitä nyt? Voi ei! Sinte kysyi, mutta näki kaiken ensin.
Me etsimme niitä kaikkialta, paitsi metsästä. Tarkistimme ensin tallin ja tallin ympärystön. - Ei jälkeäkään, Sinna sanoi toivottomana. - Ei luovuteta vielä! Oletko sinä löytänyt jotakin Nuppu? Sinte huokaisi väsyneenä. - Kyllä! Tulkaa katsomaan! Kavion jälkiä! Ne ovat syviä, eikä kukaan juoksisi hevosensa kanssa niin kovaa tallipihalla! sanoin ja lähdin seuraamaan kavionjälkiä. - Mahtavaa! Katsokaa miten kovaa ne ovat juosseet! Hirveää vauhtia, Sinte sanoi.
Seurasimme jälkiä metsään ja siellä polkuja myöten. - Ehkä jonkun pitäisi hakea joku hevonen, että saisimme ne nopeammin kiinni, Sinna ehdotti. - Mä voin hakea jonkun! Menkää te edeltä, Sinte sanoi ja lähti juoksemaan tallille. - Ja eikun jatketaan! Sinna sanoi ja me juoksimme jälien mukana.
Kohta tulimme pienelle aukealle ja näimme sen laidalla kaikki hevoset ja kolme peuraa. - Vau! Mutta nyt otetaan karkurit kiinni, sanoin ja menin aukean toiselle laidalle. - Heippa kaverit! Viemme teidät nyt kotiin, kuiskin hevosille ja otin Eetun ja Brean kiinni. Samaan aikaan Sinna otti Vanin. - Nyt enää Billy. Tuus tänne kaveri. Sinna sanoi ja antoi Vanin riimunvarren minulle. Billy kuitenkin halusi pitää kiinni vapaudestaan ja laukkasi aukealla Sinna perässään.Se olisi näyttänyt erittäin huvittavaltaja hauskalta ellei peurat olisi yrittäneet keihästää Vania sarvillaan. Taluttelin kaikkia kolmea ympäriämpäri aukealla väistellen Billyä ja Sinnaa sekä ihmis/hevossyöjiltä vaikuttavia peuroja.
- No niin! Täällä ollaan. Ahaa mulle tais jäädä vielä Billy. Tuuppas tänne, Sinte sanoi saapuessaan paikalle nauraen. Billy oli kuin ei olisi kuulklutkaan, tai edes omistanut korvia. Sinte laukkasi Billyn vierellä ja otti sen harjasta kiinni. - Hyvä Sintee!!! Sinna hurrasi, otti Vanin ja lähdimme yhdessä ravaamaan- minä ratsastin Eetulla- takaisin tallille.
Kun olimme paikanneet hevosten tekemän reiän, vein Eetulle vielä palan porkkanaa ja sanoin sille: - Sinä olet sitten maailman paras poni!
Nuppu ja Eetu 11 HM
|| Voi hitsit että oli hauska tarina! Ja aivan ihanaa, että kirjoitat näin aktiivisesti kivoja tarinoita, näitä on tosi kiva lukea. Karkaaminen oli tosi hauskasti keksitty, ja nuo "ihmissyöjäpeurat" olivat hauska keksintö ja sanavalinta, saivat hymyn huulille! Kirjoitat tarinasi tosi positiivisella meiningillä, enkä löytänyt kun yhden kirjoitusvihreen. Hienoa tarinointia! :) - Britta
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Apr 9, 2013 19:54:18 GMT 2
Ja nyt koulua maneesissa! 9.4.
Nyt olin taas tallilla. Aioin mennä Eetulla koulua maneesissa. Olemme olleet jo niin monta kertaa maastossa ja olemme hypänneetkin, joten, pitää sitä kai aina välillä koulukiemuroitakin tehdä.
Pihatolla oli rauhallista ja mikä tärkeintä, hepat olivat pihatossa eikä aita ollut vahingoittunut. - Moikka hepat! Moikka Eetu. Tänään me mennään koulua. Turha väittää vastaan, tänään minä todellakin pysyn lujana. Tänään siis mennään koulua, PISTE, sanoin Eetulle ja sitten kuulin takaani naurua. - Tä? Miksi naurat minulle Sinna? käännyin ja näin kippurassa nauravan Sinnan. - Hihii... Huhhuh! Olisitpa voinut, hahaa, nähdä itsesi täältä, huhhuh, takaa päin! Sinna huohotti. - No, minä olin vain... tuota noin.. En edes itse tiedä mitä aioin. Varmaan rohkaisin itseäni olemaan topakkana, mietin itse ja samalla vastasin Sinnalle. - No sitten minä voisin auttaa sinua. Sinna sanoi ja lähdimme yhdessä tuumin hoitamaan Eetua.
Tallilla kävi kova vilske. En tainnut huomata sitä tullessani. - Minä voin käydä hakemassa Eetun varusteet, niin laitatko sinä sen kiinni? Sinna sanoi. - Joo. Toisitko samalla mun kypärän? huikkasin Sinnan perään. Aloinkin laittaa Eetua kiinni puomiin. Tai no, se oli helpommin sanottu kuin tehty. Ensin se viskoi päätään ja alkoi peruutella, selvä vastalause kouluratsastukselle. Sitten se alkoi pyöriä kuin hyrrä. Kuitenkin sain se sidttua puomiin, vaikka mutkien kautta.
- No niin. Tässä nämä varusteet. Sinna sanoi ja aloin harjata Eetua. Se kävi nopeammin. Laitoimme varusteet nopeasti ja lähdimme maneesille.
Maneesissa oli aika hiljaista. - No niin voit vaikka aloittaa, Sinna huusi kentän laidalta. Menimme alkukäyntejä ja välillä teimme voltteja, kiemurauria ja pääty-ympyröitä.
- No niin! Nyt voisit alkaa ravata, Sinna sanoi ja me teimme niin. Eetu meni pohkeenväistönkin hyvin. Tunnin loputtua annoin sille namin, mutta vain pienen.
- Hyvinhän se meni! Hienoa Eetu, kehuin sitä puomilla kun olin saanut siltä varusteet pois, Sinnan piti mennä auttamaan jotakin. - Nyt pääset sitten pihattoon, sanoin ja talutin sen sinne.
Nuppu ja Eetu 12 HM
|| Juuri tuollainen topakka asenne pitääkin Eetun kanssa olla! Hyvä, että jaksat Eetun kanssa kunnolla pakertaa koulua, ettei se ihan unohda kaikkia kykyjään. ;) Hyvin muistit myös kehua ponskia kun se teki oikein. Mukava, oikein jaoteltu tarina. :) - Britta
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Apr 12, 2013 19:03:37 GMT 2
Vauhti sen kun riittää! 12.4.
- Tänään me sitten mennään kovaa, sanoin kaverilleni bussissa. - Kerro mulle sitten ihan kaikki! Mä niin haluisin käydä tallilla, mutta äiti ei anna. Se on vasta tyhmää! hän vastasi. - Ymmärrän. Jotkut eivät vain tajua, että hevoset ovat toisille ihmisille tärkeitä! puuskahdin kiukkuisesti.
Tallilla lauleskelin iloisesti samalla kun harjasin Eetua. - Ja tänään saat laukata niin kovaa kuin ikinä tahdot! Me mennään sille samalle aukiolle jolla Billy laukkasi Sinteä karkuun, sanoin Eetulle ja laitoin sille satulan selkään. - Ahaa. Aiotkin mennä kovaa. Kannattaisikohan minun tulla mukaan. Katsomaan, ettet lennä sen selästä heti kättelyssä? Sinna nauroi. - Tule vain! Saat aina tulla katsomaan ratsastustani, ja avuksi saat tietenkin olla! vastasin ja laitoin Eetulle Suitset. Kiristin vielä satulavyötä ja nousin selkään.
Matkasimme aukoille ja ravailimme ja vähän laukkasimme matkalla, jotta Eetu lämpenisi. Aukion reunalla sanoin Sinnalle: - Ole valmiina ottamaan Eetu kiinni jos tipun! Ja annoin Eetulle käskyn laukata. Eetu lähti matkaan kuin tykinsuusta! Ja mitä vauhtia se meni. Upeaa!
- Juuuuhuuuu!! huudahdin tuuleen. Sinna nauroi toisella reunalla kun pysähdyimme. - Se oli mahtavaa! huusin Sinnalle kun aloimme ravata hänen luokseen. - Siltä se näyttikin, hän vastasi. - Nyt kävellään takaisin. Eetu hengästyi aika lailla, sanoin ja hiljensin käyntiin Sinnan kohdalla.
Tallilla pesin Eetun ja laitoin sen pihattoon. - Heippa kaveri! Nähdään taas! Nuppu ja Eetu 13 HM || Vauhdikas tarina! Tykkäsin kovasti, siinä oli hauska tunnelma. Hyvä, että Eetukin pääsee välillä vähän revittelemään, siltä kun sitä vauhtia tosissaankin löytyy... Sinulla on hyvä, reipas asenne hoitamiseen, ja tarinoitasi on kiva lukea! :) - Britta
|
|
Nuppu
Tallilainen
Posts: 184
|
Post by Nuppu on Apr 15, 2013 7:03:51 GMT 2
Pampulan ohjasajokurssin ensimmäinen tunti 10.4
Saavuin tallille Sarahin ja Suvin kanssa samaan aikaan. Näimme Pampulan tutkimassa ilmoitustaulua. - Ovatko kaikki paikalla? hän kysyi. - Joo, Bansku sanoi. - Menkääs sitten harjaamaan hevoset, Pampula sanoi ja lähti itse katsomaan tarvitseeko joku apua.
Lähdin Banskun kanssa hakemaan Vania ja Eetua. Ognelmiahan sitten syntyi. Ei ne pollet tahtoneet antaa kiinni ollenkaan! Ja tottakai, Eetu tökkäsi minua vatsaan niin kovaa, että kaaduin Banskun päälle ja, tietty, ilmat pihalla.
Pampula oli jo varmaan alkanut ihmetellä mikä meillä kesti, joten hän ja Sinna tulivat katsomaan mitä oli tapahtunut.
- Mitä ihmettä? hän henkäisi. Taisin olla kuin kala kuivalla maalla. Haukoin henkeäni ja yritin puhua. - No... siis me... Hirveetä rallia! Banku sai sanotuksi. - Ne taisiis Eetu... Tökkäs Nuppuu vatsaan ja se kaatu mun päälle ja tadaa! Bansku jatkoi. - Josko te voisitte sitten saada ne kiinni...? Bansku kysyi toiveikkaana. - No mietitääs... Kokeillaan ottaa ensin Vani kiinni ja sitten Eetu, jos se onkin tartuttanut temppunsa Vaniin. Pampula sanoi ja aloimme pyydystää Vania. Se saatiin kiinni, mutta Eetu temppuili tapansas mukaan edelleenkin. - No jos minä menisin ensin tarhaan ja sitten kutsuisin Eetua... Pampula aloitti. - Ei se tuu, huokaisin. - ... Ja sitten te lähtisitte, hän jatkoi.
Pampula aloitti suunnitelmansa toteuttamisen ja me muut menimme talliin. - Saakohan Papula sitä Pelle Her,mannia kiinni? mietin ääneen. - Ainakin se yrittää ja toivottavasti onnistuu, Sinna sanoi ja Sarah ja Suvi aloittivat kysymysryöpyn. - Mitä siellä tapahtui? Miten kävi? Mitä Pampula koettaa? - Liian pitkä juttu, sanoimme Banskun kanssa yhtä aikaa. Pian Pampula saapuikin Eetun kanssa ja hoputti meidät töyhin. - Kiitti Pampula! huikkasin hänelle nopeasti kun aloin laittaa Eetua valmiiksi. Ei kyllä kauaa kestänyt kun olimmekin jo valmiina. Ainakin kun Pampula auttoi minua. - Eli nyt. Tää on yhtä helppoo kuin ratsastus. Muistatte vain pysyä tarpeeks kaukana hevosesta ettei se potki, Pampula ohjasti. Minulla alkoi ihan hyvin, mutta Eetu vain tahtoi kiemurrella kokoajan, eikä se kuunnellut minun käskyjäni.
- Muistuta sitä kuka on pomo, Nuppu! Pampula huusi. Sitten Bansun keskittyminen herpaan tui vähäsen ja avut muuttuivat aika epäselviksi, joten Vani ei suostunut yhteistyöhön. Mutta sitten, kun Bansku läpsäytti Vania ohjilla, niinkuin Pampula oli käskenytkin, se nousi pystyyn ja Bansku suuttuui. Onneksi Banskulla ja Vanilla sujui hyvin lopputunniin.
Minun keskittymiseni ei ollut mitää kymppiä. Aina minä sitten vahingossa kiskaisin ohjista ja Eetu kääntyi tai pysähtyi.
Tunnin päätyttyä olin ihan poikki. Hoidin Eetun levolle ja lähdin itsekin lepäämään.
Nuppu ja Eetu 14 HM
|
|