Anna
Tallilainen
Posts: 202
|
Post by Anna on Mar 15, 2013 14:23:37 GMT 2
Elikkä siis järestän estetunnin 25.3.2013! Esteet on 20-50cm eli ei kovin isoja! Ilmoittautua voi kuka tahansa. Arvon hevoset! Ilmoita jos et halua arvontaan! Maksuna yksi piirrustus. Aiheena kuva, jossa ratsastat arvotulla hevosellasi. En ota ennakko maksuja! Muistakaa myös raapustaa tarina! Itsekin osallistun arvontaan, että saisin vähän vaihtelua! Tarina ei ole pakollinen, muttase olisi kuitenkin kiva olla!
Osallistujat Suvi&Disa Pampula&Brea Brianna&Billy
Tunti hevoset
Suvi&Disa Pampula&Brea Brianna&Billy
|
|
|
Post by Suvi on Mar 15, 2013 15:07:44 GMT 2
Messissä, varuulta Allilla, mutta katon sitten lähempänä arvontaa. Alustavasti Allilla, muutokset mahdollisia!
|
|
|
Post by Paju on Mar 18, 2013 19:40:46 GMT 2
Mä tuun tottakai! Mut varmuuden vuoks iha Brealla, kun en oo ennen esteitä hypänny....
|
|
|
Post by Suvi on Mar 18, 2013 22:01:44 GMT 2
Heei jos kaikki mennee hyvin niin Disalla tulen Allin sijasta. Ilmoitan vielä jos en tuu Disalla...
|
|
Brianna
Uusi tuttavuus
Billy the Rockboy ♥
Posts: 35
|
Post by Brianna on Mar 19, 2013 20:51:30 GMT 2
Minä voin tulla Billyllä
|
|
Anna
Tallilainen
Posts: 202
|
Post by Anna on Mar 20, 2013 7:39:26 GMT 2
Tuutko arvontaa? Jos tunnille ei muita tuu, ni sit sä menisit Vanilla.
|
|
Anna
Tallilainen
Posts: 202
|
Post by Anna on Mar 25, 2013 17:44:45 GMT 2
Tuntilaiset laittoivat hevosiaan valmiiksi. Heillä meni jonkin aikaa, että pääsivät hoitsuineen maneesiin, mutta lopulta ne sieltä kuiteskin tulivat. Olin laittanut esteitä ympäri kenttää. Toisella pitkällä sivulla oli nousu okseri, jonka toinen puomi oli 20cm ja toinen 30cm korkealla. Toisella pitkällä sivulla oli 40cm korkea punainen pystyeste, jonka alla oli pelottava musta laatikko. Keskellä kenttää oli sarja este. Toinen esteistä oli 20cm korkea sini-valkoinen kavaletti ja toinen esteistä oli keltainen sian selkä este, joka oli 40cm korkea. Toisella pitkällä sivulla oli myös toinenkin este. Se oli 50cm korkea ja sen alla oli vesimatto. Tuntilaiset menivät jo tottuneesti kaartoon. Annoin heille luvan nousta selkään ja alkukäyntej menemään kulmien kanssa niin reunasta kuin vain voi. Menin itsekin alkukäynnit ja näytin muille radan. - Elikkä siis. En sin mennään okseri laukassa. Sarjaeste mennään sen jälkeen. Se mennään ravissa, mutta viimeinen este laukalla. Lopuksi vielä laatikkoeste ja vesimatto esteet laukalla. Kuka haluaa aloittaa? Kaikki seisoivat hiljaa, kunnes yhtäkkiä Suvi sanoi: - No mä voisin kokeilla sitä. - Selvä! vastasin ja annoin Suvin mennä. Disa nosti laukan hienosti ja esteenkin yli se lensi! Suvi oli ollut varmaan ennenkin hypännyt jotain tai sitten hän oli luonnon lahjakkuus! Sarja estekin meni hyvin, vaikka viimeinen este menikin ravissa. Laatikkoesteessä Disa kielsi, mutta toisella yrittämällä menikin jo hyvin. Vesieste meni kerralla putkeen ja sitten olikin jo toisten vuoro. - Hyvä Suvi! Kunhan katsot, ettei Disa hiljentele liikoja, kaikki menee hyvin. - Okei! - No kukas seuraavana? Tulisiko vaikka Brianna ja Billy? - Joo kai sitte. - Tarvitseeko näyttää rata vai muistatko sen ite? - Enköhän mä sn muista. - No hyvä! Matkaan sitten vaan. - Joo. Eka este meni hyvin. Juuri sopivan nopeaa laukkaa ja täydellinen hypähtäminen. Sarja estekin meni hyvin, mutta viimeinen este tipahti. Brianna osaa kyllä käsitellä Billyä hyvin! Viimeisenä, muttei vähäisimpänä oli vuorossa vaikein este. Laatikon Billy meni vähän varoen, mutta vesiesteellä meni hyvin. Billy päätti sitten heittää oikein kunnon pukit ja silloin Brianna tipahti maneesin hiekkaan. Billy jatkoi ilonpukkeja ympäri maneesia, mutta rauhoittui kuiteskin äkkiä. Brianna vaan nauroi Billyn tempuille. Briannaa ei tainnut kovinkaan sattua. Vatsa taisi olla vaan nauramisen jälkeen kipeänä. Brianna nousi päättäväisesti takaisin selkään ja käveli muitten luo. - Sitten vielä Pampula! - Okei! Mennään jo hyppimään. - Selvä, selvä! Alkuun Pampulaa taisi hieman jännittää, mutta ekan esteen jälkeen Pampula rentoutui. Sarja este meni hyvin. Brea oli sen verran kiltti ja kuuliainen poni, että sarja meni loistavasti. Laatikolla Pampulaa taisi hieman jännittää ja tietysti Brea vaistosi sen ja kieltäytyi hyppäämästä. Toinenkin kerta epäonnistui, mutta kolmas meni tosi hyvin. Vesi estekin meni hyvin, mutta vauhti oli vähän turhan nopea. - Noniin! Elikkä kaikki saa yrittää vielä kerran. Ensin menee Brianna, sitten Pampula ja lopuksi vielä Suvi. - Okei! tuntilaiset huudahtivat kuorossa. - Yrittäkää mennä se ilman virheitä, mutta ei haittaa jos niitä tulee. (Tuntilaiset kirjoittavat itse ratansa) Kun kaikki olivat hypänneet, laittettiin varusteet pois ja hepat laitsalle. Sitten olikin jo vapaata. KOMMENTIT: Suvi ja Disa: Hyvin meni! Vauhdin kanssa vähän tarkempana. Pampula ja Brea: Muuten hyvä, mutta älä anna Brean tehdä kaikkea työtä. Siitä voisi olla apua muilla hevosilla. Brianna ja Billy: Hyvä suoritus! Toivottavasti mahasi ei ole enää kipeänä nauramisesta. Kaikilta meni tosi hyvin! Kirjottelette vaan tarinat ja piirtelette kuvat. Näkemisiin!
|
|
|
Post by Paju on Mar 27, 2013 18:48:04 GMT 2
BANSKUN ESTETUNTI 25.3.-13
- Huh huh, ähkäisin Brean selästä. Olin juuri hypännyt Banskun pystyttämän radan, ja odottelin vuoroani naama punoittaen. Seurasin tarkkaan, miten Brisu hyppäsi pikkuisen radan. Se oli kuitenkin mulle haasteellinen, kun olin aiemmin mennyt vain yksittäistä, pientä ristikkoa.
- No niin, Pampula, nyt on sun vuoro, Bansku huikkasi. - Muista vaan, että sä oot pomo, eikä Brea saa päättää vauhtiaa itse, niin kaikki menee hyvin, hän vielä neuvoi. - Okei, mä heitän vaa tän takin pois, kun tuli niin kuuma tos hypäten, vastasin. Ratsastin maneesin laidalle, ja tiputin takkini katsomon ensimmäiselle penkille. Seuraavaksi ohjasin Brean keskemmälle maneesia, ja nostin ravin. - Hei, Bansku, saanks mä mennä nää kaikki laukassa? kysyin anovasti. - Juu, kyllä se käy, Bansku myöntyi. Siispä nostin laukan, tein pari volttia, ja käänsin ratsuni kohti ekaa estettä, okseria.
Brea meni kiltisti esteelle, ja laskinmielessäni: yksi, kaksi, hyppy! Painoin pohkeita, ja Brea hyppäsi. Seuraavalle esteelle, sarjalle, se lähti hieman hangoitellen, kuin muissa maailmoissa. Herättääkseni sen kiristin hieman ohjia, ja Breapa piristyikin hieman, muttei tarpeeksi. Se ei keskittynyt kunnolla, joten ponnistimme liian kaukaa sarjan ekalle esteelle, ja kuulin kuinka Brean kaviot raapaisivat ylintä puomia, ja hiekka ropisi esteen päälle. Vastustin kiusausta katsoa hypyn jälkeen taakseni, sillä vielä toinen osa oli jäljellä. Mietin kuumeisesti, miten saisin Brean hereille, ja päätin ihan kokeilun vuoksi kääntää sen pois sarjalta. Tästäpä poni yllättyi, ja hetkessä sen toinen korva osoitti eteen, toinen taakse, osoittaen, että se kuunteli minua. Käänsin sen äkkiä takaisin esteelle, mutta lähestymisemme oli aivan vino. Otin kuitenkin riskin ja annoin Brealle pohkeita. Se ponnisti ilmaan, ja hetken näytti siltä, että törmäisimme esteen tolppaan. Kiskaisin äkkiä Breaa toisesta ohjasta, ja se kääntyi kierteelle viimetingassa, ennen kuin sen takajalat irtosivat maasta. Laskeuduimme turvallisesti alas, ja vaikka Brea horjahti hieman, pysyin kyydissä.’
Jatkoimme matkaa kohti pelottavaa laatikkoestettä. Ensimmäisen kierroksen epäonnistuminen kaihersi mieltäni, ja pienestä pelostani huolimatta kokosin päättäväisyyteni. Kokosin Breaa, ja kannustin sitä kovempaan vauhtiin. Kun saavuimme ponnistuskohdalle, painoin pohkeeni ehkä liiankin kovaa Brean kylkiin, mutta ainakin se tajusi, että olin tosissani. Ja se hyppäsi sulavasti, mutta liiankovassa vauhdissa (mikä oli minun syyni) esteen yli, ja sen tehtyään se vain kiihdytti vauhtiaan. Tulimme kiitolaukkaa vesimatolle, ja minä kiskoin ohjia kauhuissani, kun ei pienet avut auttaneet. - Pampula, käännä se voltille! Bansku yritti ohjeistaa. Ja sitten, viime hetkellä ennen estettä Brea sitten teki äkkipysähdyksen, johon en ollut varautunut. Niinpä lensin kaaressa esteen yli - ilman Breaa - ja tipuin loiskahtaen vesimatolle. - HYYI!! jääkylmä vesi kasteli minut kauttaaltaan, enkä voinut estää huudahdustani. Bansku juoksi äkkiä luokseni, ja Suvi ja Brisu lähtivät yhteis voimin ottamaan kiinni Breaa. - Ei kai sattunut? Bansku kysyi, ja minun pudistettuani päätäni hän onki minut ylös kuivalle maalle. - Pääsinpähän uimaan, totesin kuivasti. Sillä aikaa Suvi ja Brisu olivat saaneet pienen mustan paholaisen kiinni, ja taluttivat sen luokseni. - Ja mun pitäis nousta satulaan, huokaisin. - Nii-in, aina tippumisen jälkeen on noustava takaisin satulaan, Bansku tokaisi. - No oiskohan se ihan viisasta, kun oon ihan märkä, niin satula viel kastuu, kiemurtelin. Tosiasiassa en muutenkaan oikein halunnut takaisin satulaan, ja olihan minulla nyt hyvä syy. - Totta, Bansku myönsi. - No mutta mä ratsastan Brealla ton esteen, et sille jää hyvä mieli, ja sä meet tallille vaihtaa kuivaa päälle. Onneks otit takkis pois, niin se lämmittää sua matkalla, Bansku päätti.
Niinpä katsoin, kun Bansku hyppäsi esteen onnistuneesti Brealla, ennen kuin lähdin tallille. Olin harmissani ja ärtynyt, eikä märät ja nihkeät vaatteet sitä paljoa helpottaneet. Tallilla tapasin Sinnan, joka katsoi minua ihmeissään. - No mutta Pampula, mitä on tapahtunut? hän kysyi ystävällisesti. Enää en voinut pidätellä kyyneleitä, jotka valuivat kuumina poskilleni. - M-mä pu-putosin… sain änkytettyä. Sinna vei minut satulahuoneeseen ja kietoi kätensä hartioilleni. - Istuhan alas, ja kerro kaikki, hän sanoi ystävällisesti. - Ei kai suhun sattunut? - Ee-ei, yskähdin. Ja sitten kerroin kaiken. Vähitellen kyyneleiden tulo lakkasi, mutta minun oli kylmä. - Mutta kaikkihan putoavat joskus, Sinna lohdutti. - Niin… - No, minun on parasta viedä sinut kotiin, ettet tuu kipeäksi, Sinna päätti puristaen minua rohkaisevasti hartioista, - Ei ei, ei sun tartte. Ja mun pitää viel hoitaa Breakin, ähkäisin. - Ei siitä haittaakaan ole, mä hoidan Brean, Sinna totesi, ja auttoi minut ylös. - Sä oot niin kauheen kiltti, sanoin kiitollisena. Totta puhuen minun tekikin mieli mennä kotiin paljon enemmän, kuin jäädä tallille.
Ja pian olinkin Sinnan autossa matkalla kotiin, kohti lämmintä suihkua ja iltapalaa.
Kiitos tunnista, kuva tulee myöhemmin(;
|
|
Anna
Tallilainen
Posts: 202
|
Post by Anna on Mar 28, 2013 7:20:12 GMT 2
Ihana tarina! Odotan kuvaa innolla! Vielä muiden tarinat ja kuvat.
|
|
|
Post by Suvi on Mar 30, 2013 14:28:33 GMT 2
Esteitä Banskun & muiden kanssa 25.3
Meillä oli hurjan hauskaa, emme yhtään aikaa haaskaa. Kaikki olivat lämmitelleet, tietysti verrytelleet.
Minä radan ensimmäisenä hyppäsin, vain kerran Disa kielsi. Vauhtia tarvitaan lissää, pökköä pieneen pesään.
Pampula ja Brianna hienosti hyppäsivät, Briannalla meni molemmilla kerroilla hyvin. Pampula ja Brea liikaa kiihdyttivät, sisko lätäkköön tippui, puli puli.
Hieman siinä säikähdin, mutta hengissä kaikki selvittiin. Sitten oli minun vuoro, puuttui kannustuskuoro.
Ensimmäisenä okseri kolkytsenttinen. Disa pyynnöstä kiihdytti ja yli loikkasi.
Keskellä maneesin kenttää ylitimme sarjaestettä. Sinivalkoinen kavaletti, Disa yli lensi.
Sianselkä kolmipuominen ei ollut sinivalkoinen. Siitä yli loikattiin ja matkaa jatkettiin.
Laatikolla viimeks Disa kielsi nyt moiseen jekkuun varautua tiesin. Kovasti ponia eteen ajoin, yli sen hienosti sain.
Vesimatto pelottava oli siskolle kohtalokas, en ollut sitä ylittämään kovin halukas. Eteenajo unohtui ja avut loppuivat, Disa pysähtyi hiljalleen, muut neuvonsa jakoivat.
Pieni voltti tehtiin, heti paremmin mentiin. Tunnin lopuksi käynneille porukalla lähdettiin.
Tallilla Sinna autollaan Pampulaa lähti kotiin ajamaan. Minä Disan hoidin, Brisu Billyn, Sinna Brean.
Kiitos kivasta tunnista, ei virheet meitä lannista!
|
|