Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 9, 2012 14:22:00 GMT 2
A "Ennakkoluulot pois", 13.09.12 järjestettävä puskaratsastus on avoinna kaikille! Otsikon ja koko ratsastuksen ideana on näyttää tuleville tallimme ratsastajille hevostemme toimivuus ja turvallinen harrastaminen olosuhteista riippumatta. Yleensähän talleilla ratsastetaan kentällä monet, monet tunnit, ennen kuin ketään lähetetään maastoon. Meillä asia ei ole näin, koska tuntilaisemme käyvät useaankin otteeseen maastoissa tuulettamassa päätään. Maastoreiteillä tutustumme lähes koko reittivalikoimaamme, joten aikaa on syytä varata.
Ilmoittautua voi alle. Mukaan mahtuu 9 osallistujaa. Maaston vetäjänä toimin minä, Klara. Ilmoittautuessa huomioitavaa, että eteneminen tapahtuu kaikissa askellajeissa! Maksu tapahtuu tunnin tultua, joko piirtäen tai kirjoittaen.
Ratsutoiveita otetaan vastaan, ja yleensä ne toteutetaan, sillä uskomme kaikkien ratsujemme olevan sopivia sinulle. Poppari on ainoa, jota ei voi pyytää parantumisprosessin takia, mutta sen tilalle yksi voi pyytää Sinnan omistamaa yksäriä.
Eikun vaan osallistumaan!
Osallistujat:
Klara - Nuotta
Soffi - Alli
Selma - Alisa
Inkeri - Vive
Eveliina - Marsa
Latu - Rolle
|
|
Soffi
Uusi tuttavuus
Posts: 40
|
Post by Soffi on Sept 9, 2012 18:20:32 GMT 2
Allilla jos pääsisin mukaan :>
|
|
Selma
Kävijä
? Britta
Posts: 75
|
Post by Selma on Sept 9, 2012 18:22:23 GMT 2
Jos mut ja Alisa huolitaan mukaan, niin tullaan ehdottomasti c:
|
|
Inkeri
Uusi tuttavuus
Posts: 3
|
Post by Inkeri on Sept 9, 2012 18:39:27 GMT 2
Inksu ja Vive vois koettaa aktivoitua tätä kautta:D
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 9, 2012 18:54:04 GMT 2
Jep, kaikki reilassa! Mukaan vaan!
|
|
|
Post by Eveliina on Sept 9, 2012 19:55:41 GMT 2
Saisinko Marskin kanssa tulla mukaan?
|
|
|
Post by Enni on Sept 10, 2012 18:51:37 GMT 2
Eve mukana! :)
|
|
Miia
Uusi tuttavuus
Posts: 3
|
Post by Miia on Sept 14, 2012 13:46:14 GMT 2
Valo ja mie :3
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 14, 2012 15:05:20 GMT 2
okei, elikkäs listaan en enää Tinjaa merkitse, kun eilen maasto oli, mutta mukaan pääsit kuitenkin:D Latailen tänne kohta puoliin tarinan reissustamme, jonka kautta kirjoitatte oman näkemyksenne maastoilusta! - Klara
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 21, 2012 16:44:55 GMT 2
Dodiii, nyt pääsen tämän tänne lataamaan vihdoinkin Ja eikun sitten omia kokemuksia kirjaamaan! Ennakkoluulot pois: Tuuli ujelsi tuvan nurkissa. Laskin kahvikupposen kohmeisista sormistani ja raotin keittiön punaruudullista verhoa. Tallin pihassa kuhisi väkeä, ei kuitenkaan niin, kuin muurahaispesissä, mutta aika hyvin vasta perustetuksi talliksi. Kauniit ruskasävyt olivat yön aikana peittäneet maan pinnan. Koivut heiluivat tuulessa lähes tulkoon alastomina. "Noniin, jokos porukka alkaa olla kasassa?" astuin lämpimään hevosentuoksuiseen talliin. Karsinoista kuului ähinää ja kuin yhdestä suusta hyväntuulinen vastaus. Kaikki olivat saaneet hevosensa kuntoon ennätysajassa. Kello näytti varttia vaille kymmenen. Talsin toimistoon hakemaan omia kamppeitani, sekä kolistelin limsa-automaatista seitsemisen jaffa-pulloa, jotka pakkasin Nuotan satulalaukkuun. Laitoin nopeasti suokin kuntoon ja pääsimme lähtemään pihasta loppujenlopuksi kymmeneltä. "Te olette jo näemmä lähdössä?" Sinna tuli tallin edustalla vastaan, ja rapsutti Nuottaa kyljestä. "Ja ihan aikataulussa", täsmensin osoittaen rannekelloani ja jatkoin: "Eve ja Marsa vaikka tähän minun perääni, sitten Soffi ja Alli, Tinja ja Valo, sekä Latu, ja ponit järjestäytyvät mielensä mukaan, valmiina?" Hevoset kopistelivat jonoon ja seurueemme oli valmiina lähtöön. Kiersimme tallin taa, hallille johtavalle tielle, jonka ratsastajamme olivat saaneet jo ottaa käyttöönsä. Ratsastelimme hallille asti löysin ohjin ja ihailimme maisemia, sekä suunnittelimme hyviä mökkipaikkoja. Voisiko sitä nyt kutsua ns. sunnuntairatsasteluksi. Annoimme heppojen venyä ja rentoutua, sekä lihakset piti saada lämpimiksi. Jatkoimme hallilta ravilla hieman pienemmälle polulle. Kaikki olivat vielä kasassa, aika hyvä aloitukseksi, vai mitä? Polku kiemurteli kangasmetsässä niin, että sai hieman katsoa, minne ratsunsa ohjaa. Hevosten vihdoin tajutessa, ettemme menneetkään hallille kehää kiertämään alkoivat nekin pikkuhiljaa syttyä. Allikin oli saanut jo silmänsä auki! Hepat käyttäytyivät asiallisesti, mutta veikkaisin, että laukkaosuudella täytyy pikkuisen revitellä! Valo talsi Rollen edessä hieman hitaanlaisesti, maistellen koivunoksia ja puolukoita, mutta kun Tinja pariin otteeseen ärähti, niin alkoi matka sujua hieman ripeämmin. Polle saisi kyllä kotona ruokaa mahansa täydeltä. Marsalla ei ollut minkäänlaisia häiriötekijöitä ja ponitkin pysyivät hyvin perässä. Kiertelimme ja kaartelimme aikamme, kunnes tulimme järven rantaan. Hevoset kävivät kastamassa turpansa viileässä vedessä ja poneilla taisi olla vauhti päällä, niin, että vettä roiskui kavioista ratsastajienkin päälle. Porukka kaatoi limsat ahnaasti suihinsa ja tyhjät pullot kerättiin takaisin, jotta niistä saataisiin vielä pantti. Köyhiä kun tässä vielä oltiin! Matka jatkui jälleen askellajinaan ravi, ja pian päästiinkin kiipeilemään. "Vaaralle vaan!" Huudahdin retkeilijöille ja lähdimme peräkanaa nousemaan polkua, jolla oli vähiten kivenmurikoita. "Tekee hepoille hyvää", tuumasin puuskuttaville ratsastajille: "Ja ilmeisesti teillekin!" Muutama lintu lehahti lentoon maasta, mistä Nuotta säpsähti, mutta tässä sitä taas huomattiin, kuinka ne olivat maastovarmoja! Vaaralla sidoimme hevoset hetkeksi männyn runkoihin kiinni ja ihastelimme maisemia. Ruolampikin näkyi puiden katveesta! Mahdollisten eväiden syönti oli suunniteltu tälle hetkelle. Laskeuduimme vaaroilta toiselta puolen ja lähdimme laukkasuoralle. Kuiva hiekkatie piti hyvin kaviot maassa ja melkoinen rummutus sieltä takaa kuuluikin. Laukkasimme suoran loppuun asti mistä siirryimme jälleen ravailemaan pienemmälle polulle. Eräs nainen tuli polkua pitkin vastaan punaruskean pystykorvansa kanssa. Koira haukkua räkytti hetken aikaa, mistä hevoset tietenkin olivat ihmeissään. Jokunen hermostuikin, mutta pian ohituksen jälkeen kaikki oli jälleen reilassa ja lähdimme hallille vievälle tielle. Laukkasimme vielä noin hallille asti ja päätimme ottaa vähän enemmän irti, kuin äskeisellä suoralla. Hepat olivat lämmenneet tarpeeksi ja annoimme mennä niin paljon, kuin niistä irti sai. Lopulta hidastimme raville ja loppumatka tallille sujui leppoisissa merkeissä! Alussa kerroin hieman säästä ja omasta aamustani, ehkä liikaakin, mutta loppua kohden, kuten varmaan huomaatte, kerroin jo yleisemmin asioista. Kirjoitusvirheitä on ja niin pitää välillä ollakin! Toivottavasti oli mukava ja rentouttava reissu teillekin! - Klara
|
|
Latu
Uusi tuttavuus
"The outside of a horse is good for the inside of the man."
Posts: 27
|
Post by Latu on Sept 21, 2012 18:18:00 GMT 2
Rollen kirjaan pistin oman versioni, ei ehkä ihan joka osalta ole yksyhteen mutta tulipahan kirjoitettua, ja olipahan silti kokemus. C:
|
|
Selma
Kävijä
? Britta
Posts: 75
|
Post by Selma on Sept 21, 2012 18:39:40 GMT 2
Maastopuskailua 13.09.2012
- Ei hemm... puuskahdan nähdessäni Alisan. Inkerin reaktio Vivekaan on samanlainen. - Onneks tultiin ajoissa, blondi toteaa. - Nii, koska MÄ sanoin, että pitää varata aikaa ponien kuuraamiseen. - Älä dissaaa...
Pienten kommellusten jälkeen olemme enemmän tai vähemmän siistissä jonossa valmiina maastoilemaan. Hyytävä viima puhalsi lähes lehdettömistä koivuista viimeisiäkin keltaisia lehtiä maahan ja aurinko yritti pilkistellä pilvien välistä. Klara kertoi järjestyksen, ja päätimme kivi-paperi-sakset-pelillä Inkun kanssa, kumpi joutuisi viimeiseksi. Minä ja Alisa pääsimme pitämään perää, mutta olin ihan tyytyväinen, sillä halusin hätäjarruksi jotakin muuta kuin Rollen pilkullisen takamuksen. Maneesille asti löntystelimme laiskasti ohjat pitkänä ja puhuimme kaikesta maan ja taivaan välillä. Maneesilta kuitenkin jatkoimme ravissa pienemmälle polulle, ja siellä ponit alkoivat tajuta, että olimme lähdössä maastolenkille, emmekä menossa tappavan tylsään maneesiin. Alisa reipastui ja suoritti kauniita väistöjä. Sain ponin kuitenkin pideltyä Vivekan pyllyn takana, jotakuinkin, ja olin vain tyytyväisempi, että sain lihavamman ja matalamman lisäjarrun. Järvellä Alisa olisi halunnut mennä polskimaan viileään järviveteen, mutta en jostain syystä itse halunnut lähteä uimaan. Rannalla kittasimme jaffat kurkkuumme ja lähdimme jatkamaan matkaa vaaralle. Alisa kiipesi urheasti peränpitäjänä mäkeä ylös, ja vaaran laella se näyttikin tyytyväiseltä itseensä pohjoistuulen puhaltaessa harjaan. Nostin sohtshell-takkini kaulusta ylemmäs ja lämmittelin käsiä takapuoleni alla. Sidoimme ponit kiinni ja mussutimme eväitä. Ihanana ihmisenä Inkku tarjoili minullekkin hiukan ruokaa, sillä idioottina olin unohtanut eväät tyystin. Kun kaikki roskat oli kerätty, lähdimme astelemaan mäkeä alas. Alisa olisi halunnut ravata, mutta pidättelin sen käynnissä, jotta jono pysyisi kasassa. Ihmeen järjestelmällisesti pääsimme alas, jossa ravasimme laukkasuoralle. - Nyt otetaan vähän laukkaa, ja kaikki pysyy jonossa! Klara kiljaisi kärjestä ja maiskautti Nuotan laukkaan. Pian näimme Inkun kanssa vain Rollen pilkullisen pyllyn jossain pölypilven keskellä. - Eihän meillä oo niin väliä, vaikka vähän kisailtais? kiljaisin Inkerille viiman yli. - Ei todellakaan! blondi huudahti takaisin ja paukautti pohkeensa tammansa kylkiin, jonka seurauksena Viveka pukitti, ja pääsimme Alin kanssa edelle. Ponit laukkasivat todellakin täysiä, ja yrittivät nekin voittaa toisensa, niin kuin minä ja Inkkukin. Lopulta näimme edessämme olevan joukon hidastavan käyntiin. - Ekalle puulle? Inkku ehdottaa. Nyökkään ja maiskautan Alisalle, joka syöksähtää eteenpäin - pääsikö poni todella niin kovaa? Sopimallamme maaliviivalla käy ilmi, että Viveka on kuitenkin nopeampi. Muut ovat odotelleet meitä, ja siirryn Alisan kanssa Vivekan taakse, jotta pääsemme jatkamaan matkaa. Polulla joku tulee koiransa kanssa vastaan. Koira räkyttää hevosille, ja urhea ponini katselee sitä järkyttyneenä. - Idiootti, oot sää ennenki koiria nähny, tuhahdan tammalle, joka rentoutuu vasta pitkän ajan päästä, oikeastaan vasta, kun nostamme laukan kohti maneesia. Tällä kertaa koko porukka menee täysiä, ja ponit jäävät todellakin jälkeen. Ne kuitenkin yrittävät urheasti pysyä perässä, ja Alisa hyppii innoissaan vesilätäköiden yli. Naurahdan ponille, joka ylittää jälleen yhden lätäkön. Maneesilla otamme raviin ja menemme rauhallista vauhtia loppumatkan. Alisan pitää saada vielä pukittaa, kun siirrän sen käyntiin. - Höpsö, tuhahdan ponille ja sen pikkuruiselle pukille. - Vaikka oot sä kyllä oikeestaan aika ihana.
|
|
|
Post by Enni on Nov 16, 2012 22:20:23 GMT 2
Tästä jos vielä Eveltä saisi maksun, kun tosiaan Soffi ja Inkku lopettivat ja muut ovat maksaneet. :')
|
|
|
Post by Eveliina on Nov 17, 2012 8:42:08 GMT 2
|
|