Post by Enni on Oct 7, 2012 10:17:44 GMT 2
Ruolammessa järjestetään ensimmäinen koulutunti, joka on avoinna kaikille RL:än hoitajille ja yksityisenomistajille.
Tunnilla käydään aluksi läpi perusasioita, ja tämän jälkeen eri tasoryhmille annetaan omat tehtävänsä. Tunnin pitää Britta, ja sille mahtuu 8 osallistujaa.
Maksut hoidetaan tuttuun tapaan kirjoittamalla tai piirtämällä. Tunti ilmestyy ratsukoiden määrän täyttyessä tai tunnin päivämäärän mennessä umpeen, ja se kerrotaan Britan näkökulmasta kirjoittaen.
Ilmoittautua voi alle ja ratsutoiveita otetaan vastaan. Ainoastaan Poppista ei vieläkään käytetä tunneilla, joten sitä ei voi toivoa. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä oma tasosi, jotta tiedämme, mitä juuri sinun kanssasi pitäisi treenata.
Osallistujat:
Samppa - Riku; alkeis/perus
Selma - Minni; heB
Hanna - Disa; heB
Eve - Crime; heA
Mila - Jopi; heC
Ensimmäisen varsinaisen tunnin pito olisi nyt edessä, ja tunti olisi koulutunti. Ennen tuntia kerroin osanottajille maksupolitiikoista ja muutenkin tunneille valmistautumisista, ilmoittautumisista ja muista tärkeistä ja ehkä hieman vähemmänkin tärkeistä asioista, kunnes olimme valmiita aloittamaan. Päätimme mennä kentällä, kun ilmakin salli.
Tällä tunnilla oli paljon eritasoisia ratsukoita, viisi yhteensä. Aloitimme tunnin normaalisti alkukäynneillä, jonka jälkeen pyysin ratsukoita ottamaan ohjat ja rupeamaan tunnustelemaan hevosiaan.
”Osalla teistä on allaan uusi ratsu, joten käymme asioita ensin läpi käynnissä.”
Pyysin ratsukoita ottamaan aluksi pysähdykset jokaisen kirjaimen kohdalle. Tuttua kauraa, varsinkin kun emme vielä olleet ottaneet ollenkaan ravia, eikä kukaan hevosista ollut vielä kuumunut.
”Samppa, päästä jalka kunnolla pitkäksi ja nosta varpaita hieman ylöspäin jotta kantapääkin laskeutuu pikkuriikkisen”, neuvoin Rikun selässä istuvaa naisenalkua.
Pian otimme ravia, vaihtaen tehtävän nyt niin, että kentän päissä tehdään pääty-ympyrät ja pitkien sivujen keskellä pysähdykset ja neljä askelta peruutusta.
”Selma, muista tahti ja tempo! Minni meinaa nyt laiskotella.”
”Taivuta Mila vaan kunnolla sitä Jopia, se ravaa nyt pelkkänä pötkönä ympyröillä!”
”Ja Eve muistaa Crimen kanssa, ettei anna ponin oikoa, vaan teet ihan kunnon pyöreät ympyrät. Noin, hyvä!”
”Hyvä Hanna, Disa toimii kivasti! Anna vain kuitenkin lisää pohjetta että saat hyvän, ison ravin.”
Vaihdoimme nyt tehtävää laukka-tehtävään, jossa piti tehdä samalla lailla päätyihin ympyrät kuten ravissakin, ja pitkien sivujen keskellä tehtäisiin nyt siirtyminen käyntiin ja uusi nosto muutamien askelten jälkeen käynnistä. Kun tekisimme laukkatehtävät nyt, jäisi meille vielä kunnolla aikaa treenata ratsastajien ja hevosten tasojen mukaan.
”Ja voitte nostaa laukan”, kerroin kuuluvalla äänellä.
”Samppa, älä aja Rikua laukkaan vaan anna ensin kunnon puolipidätteet ja sitten laukka-avut, voit maiskauttaakin avuksi”, kerroin. Ravurille laukannosto oli vaikeampaa, tiesin sen.
”Hyvä nosto Mila! Yritä vain ylläpitää laukka siirtymiseen asti.”
Crime kävi hieman kuumana ja hyppelehti nostoissa.
”Rauhoita vaan Eve, selkeät avut ja puolipidätteitä ettei poni pääse kaahailemaan”, neuvoin tyttöä.
”O-ou Hanna, pidä vaan laukka äläkä anna sen pudottaa ja muista tarpeeksi iso ympyrä! Disa näyttää rupeavan myötäämään sinulle oikein kivasti.”
”Hyvä Selma, pysy tiukkana vaan, älä anna Minnin laiskotella!”
Otimme saman harjoituksen vielä toiseen suuntaan, kunnes siirryin tason mukaisiin harjoituksiin.
”Samppa, sinä voisit Rikulla vielä treenailla noita laukannostoja. Muut sisäpuolelle uraa, Samppa tekee uralla”, sanoin.
”Mila ja Jopi, te voisitte näin aluksi ottaa askeleenpidennyksiä pitkillä sivuilla ravissa ja tehdä pysähtymiset päätyihin.”
”Ja sitten meidän helpot beet elikkä Selma ja Minni ja Hanna ja Disa. Te voisitte harjoitella loivia kiemuroita pitkillä sivuilla. Teillä onkin näpsäkät ponit, että voitte sitten hieman väistellä noita isompia hevosia. Ja kiemurat teette ensin käynnissä, sitten ravissa.”
”Eve ja Crime harjoittelevat pohkeenväistöä. Menette C-päädystä keskihalkaisijalle ja väistätte vuorotellen vasemmalle ja oikealle, muutama kerta käynnissä ja sitten kun tuntuu niin ravissa.”
Ja niin tehtävät alkoivat toimia. Oli aika hauskan näköistä katsella eri tehtävien suorittamista. Samalla harjoittelimme myös toisten väistämistä.
”Samppa, nyt oli hyvä nosto! Muista pitää käsi vakaana ja myödätä, ohjat eivät saa lörpsyä.”
”Mila, vielä hieman selkeämmäksi pidennys. Pysähdyksissä vain takajalat jäävät.”
”Selma, muista tahti ja tempo! Minni näyttää jo hieman myötäävän, jatka vain! Hanna, kiemuran ei tarvitse olla noinkaan jyrkkä, loivenna sitä hieman.”
”Hyvä Eve! Älä puno päätä liikaa vaan yritä pitää se suorassa. Laita poni myös liikkumaan enemmän eteenpäin, ettei ole aivan noin jyrkkä väistö!”
Näiden tehtävien jälkeen kaikki siirtyivät loppukäynteihin, joiden aikana jumpautin vielä heitä pyörityttämällä käsiä ja nilkkoja ja muutenkin vapaamuotoisesti venytyttämällä. Tunti onnistui hyvin, ja pitäisin mahdollisimman pian seuraavan!
Tunnilla käydään aluksi läpi perusasioita, ja tämän jälkeen eri tasoryhmille annetaan omat tehtävänsä. Tunnin pitää Britta, ja sille mahtuu 8 osallistujaa.
Maksut hoidetaan tuttuun tapaan kirjoittamalla tai piirtämällä. Tunti ilmestyy ratsukoiden määrän täyttyessä tai tunnin päivämäärän mennessä umpeen, ja se kerrotaan Britan näkökulmasta kirjoittaen.
Ilmoittautua voi alle ja ratsutoiveita otetaan vastaan. Ainoastaan Poppista ei vieläkään käytetä tunneilla, joten sitä ei voi toivoa. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä oma tasosi, jotta tiedämme, mitä juuri sinun kanssasi pitäisi treenata.
Osallistujat:
Ensimmäisen varsinaisen tunnin pito olisi nyt edessä, ja tunti olisi koulutunti. Ennen tuntia kerroin osanottajille maksupolitiikoista ja muutenkin tunneille valmistautumisista, ilmoittautumisista ja muista tärkeistä ja ehkä hieman vähemmänkin tärkeistä asioista, kunnes olimme valmiita aloittamaan. Päätimme mennä kentällä, kun ilmakin salli.
Tällä tunnilla oli paljon eritasoisia ratsukoita, viisi yhteensä. Aloitimme tunnin normaalisti alkukäynneillä, jonka jälkeen pyysin ratsukoita ottamaan ohjat ja rupeamaan tunnustelemaan hevosiaan.
”Osalla teistä on allaan uusi ratsu, joten käymme asioita ensin läpi käynnissä.”
Pyysin ratsukoita ottamaan aluksi pysähdykset jokaisen kirjaimen kohdalle. Tuttua kauraa, varsinkin kun emme vielä olleet ottaneet ollenkaan ravia, eikä kukaan hevosista ollut vielä kuumunut.
”Samppa, päästä jalka kunnolla pitkäksi ja nosta varpaita hieman ylöspäin jotta kantapääkin laskeutuu pikkuriikkisen”, neuvoin Rikun selässä istuvaa naisenalkua.
Pian otimme ravia, vaihtaen tehtävän nyt niin, että kentän päissä tehdään pääty-ympyrät ja pitkien sivujen keskellä pysähdykset ja neljä askelta peruutusta.
”Selma, muista tahti ja tempo! Minni meinaa nyt laiskotella.”
”Taivuta Mila vaan kunnolla sitä Jopia, se ravaa nyt pelkkänä pötkönä ympyröillä!”
”Ja Eve muistaa Crimen kanssa, ettei anna ponin oikoa, vaan teet ihan kunnon pyöreät ympyrät. Noin, hyvä!”
”Hyvä Hanna, Disa toimii kivasti! Anna vain kuitenkin lisää pohjetta että saat hyvän, ison ravin.”
Vaihdoimme nyt tehtävää laukka-tehtävään, jossa piti tehdä samalla lailla päätyihin ympyrät kuten ravissakin, ja pitkien sivujen keskellä tehtäisiin nyt siirtyminen käyntiin ja uusi nosto muutamien askelten jälkeen käynnistä. Kun tekisimme laukkatehtävät nyt, jäisi meille vielä kunnolla aikaa treenata ratsastajien ja hevosten tasojen mukaan.
”Ja voitte nostaa laukan”, kerroin kuuluvalla äänellä.
”Samppa, älä aja Rikua laukkaan vaan anna ensin kunnon puolipidätteet ja sitten laukka-avut, voit maiskauttaakin avuksi”, kerroin. Ravurille laukannosto oli vaikeampaa, tiesin sen.
”Hyvä nosto Mila! Yritä vain ylläpitää laukka siirtymiseen asti.”
Crime kävi hieman kuumana ja hyppelehti nostoissa.
”Rauhoita vaan Eve, selkeät avut ja puolipidätteitä ettei poni pääse kaahailemaan”, neuvoin tyttöä.
”O-ou Hanna, pidä vaan laukka äläkä anna sen pudottaa ja muista tarpeeksi iso ympyrä! Disa näyttää rupeavan myötäämään sinulle oikein kivasti.”
”Hyvä Selma, pysy tiukkana vaan, älä anna Minnin laiskotella!”
Otimme saman harjoituksen vielä toiseen suuntaan, kunnes siirryin tason mukaisiin harjoituksiin.
”Samppa, sinä voisit Rikulla vielä treenailla noita laukannostoja. Muut sisäpuolelle uraa, Samppa tekee uralla”, sanoin.
”Mila ja Jopi, te voisitte näin aluksi ottaa askeleenpidennyksiä pitkillä sivuilla ravissa ja tehdä pysähtymiset päätyihin.”
”Ja sitten meidän helpot beet elikkä Selma ja Minni ja Hanna ja Disa. Te voisitte harjoitella loivia kiemuroita pitkillä sivuilla. Teillä onkin näpsäkät ponit, että voitte sitten hieman väistellä noita isompia hevosia. Ja kiemurat teette ensin käynnissä, sitten ravissa.”
”Eve ja Crime harjoittelevat pohkeenväistöä. Menette C-päädystä keskihalkaisijalle ja väistätte vuorotellen vasemmalle ja oikealle, muutama kerta käynnissä ja sitten kun tuntuu niin ravissa.”
Ja niin tehtävät alkoivat toimia. Oli aika hauskan näköistä katsella eri tehtävien suorittamista. Samalla harjoittelimme myös toisten väistämistä.
”Samppa, nyt oli hyvä nosto! Muista pitää käsi vakaana ja myödätä, ohjat eivät saa lörpsyä.”
”Mila, vielä hieman selkeämmäksi pidennys. Pysähdyksissä vain takajalat jäävät.”
”Selma, muista tahti ja tempo! Minni näyttää jo hieman myötäävän, jatka vain! Hanna, kiemuran ei tarvitse olla noinkaan jyrkkä, loivenna sitä hieman.”
”Hyvä Eve! Älä puno päätä liikaa vaan yritä pitää se suorassa. Laita poni myös liikkumaan enemmän eteenpäin, ettei ole aivan noin jyrkkä väistö!”
Näiden tehtävien jälkeen kaikki siirtyivät loppukäynteihin, joiden aikana jumpautin vielä heitä pyörityttämällä käsiä ja nilkkoja ja muutenkin vapaamuotoisesti venytyttämällä. Tunti onnistui hyvin, ja pitäisin mahdollisimman pian seuraavan!