Allin päiväkirja

[Suvi]

Lauantai 9.2.2013

Huomasin ilmoitustaulua lukiessani, että estevalmennukseen minulle oli laitettu tasoksi 40 senttiä. Suuni loksahti auki säikähdyksestä. Enhän ollut hypännyt kavalettiakaan! Päätin sillä samalla hetkellä, että tänään menen Allin kanssa maneesiin harjoittelemaan. Olin osallistunut niin innolla kaikkeen...

Siivosin karsinan ja hain Allin tarhasta. Harjasin ja varustin sen. Nämä perusrutiinit alkoivatkin hiljalleen sujua.

Kate ei ollut tänään matkassa, koska olin juuri käynyt hiihtämässä sen kanssa. Siispä matka hallille oli varsin rauhallinen.
Laitoin kentälle puomeja ja kavaletteja. Sitten vielä vähän lämmiteltiin. Perhoset liitelivät vatsan pohjallani. Olinhan minä puomeja mennyt...
Kevyt istunta tuntui kovin vaikealta ja huhkin muutenkin. Onnistuin kuitenkin keventämään puomisarjojen yli. Alli meni nätisti sinne minne pyysin. Koetin myös peruuttaa ja muita sellaisia, etten aivan nolaisi itseäni sitten muiden nähden.

Kavaletit tuntuivat todella raskailta ylittää, mutta sitten rytmi löytyi ja eteneminen oli helpompaa. Ajattelin että homma alkaa luonnistua tästä hiljalleen. Ajattelin kokeilla Liljankin kanssa esteitä, sen kanssa olisi huippua mennä maastoesteitä. Oma tupsujalkani (:

Päätin jopa laittaa aivan pienen ristikon, mutta en sitten enää uskaltanut nostaa. Mutta hiljaa hyvää tulee. Keräilin esteet pois ja lähdin talsimaan takaisin tallille. Allin askel oli ihanan keinuva ja niin rauhoittava, että hyvä etten ihan sentään nukahtanut selkään...

Tallilla oli Sissi vastassa. Ihmetteli kai missä kaveri on. Myös Sinna sattui puuhailemaan ulkona.
- Missäs seikkailitte? hän kysyi uteliaasti ja nosti lumikolan seinää vasten.
- Ihan tuolla hallilla pomppimassa, kun valkkoihin on niin vähän aikaa. Tässä pittää hieman harjoitella, ettei ole purujen kuningatar taiaina esteen yli ekana.

- Joo on nuo purut käyty tsekkaamassa itse kukin. Mutta parempi se on siellä selässä pysyä. Vähän liimaa penkkiin ja avot, ei huolen häivää!

- Meinaatko tuota kokeilla? Jos ratsu on yhtään sukua Lenan Pollelle niin housut kylllä pysyy selässä, ihminen vaan ei...
- Niin... Heheh. Mitens muuten Liljan kanssa mennöö?
- Ihan hyvin, voisi silläkin hypätä. Ei varmaan enää tänään mutta myöhemmin. Jos vaikka huomenna...

Siinä hoitelin Allin ja remusin Sissin kanssa, kunnes palasin opiskelemaan fysiikan kaavoja.


Klikkaamalla jälleen suurenee:)

|| Kiva, virheetön tarina. Hauskaa, että pääsit Allin kanssa hyppäämään - sillä on helppo hypätä! Esteiden hyppäyksessä pitää vain olla innokas oppimaan ja sitä rataa, aivan kuin olitkin. Neljäkymppiä ei oikeasti ole korkeakaan, kyllä te siitä hyvin selviydytte. ;) Kuva oli taas kerran ihana lisä tarinaan ja oli onnistunut hyvin, tunnelma oli iloinen ja asento onnistunut! - Britta

[Suvi]

Keskiviikko 6.2.2013
Samputtimen pitämä maastopöhönääly

Oli aivan mahtavaa, lenkin jälkeen Katekin hieman väsähti, kun uusia kavereita tuli niin paljon.

// Onnistunut, tunnelmallinen piirros, jossa selvästi näkyy välillänne oleva luottamus! (: - Sinte[/color]

Attachments:

[Suvi]

Torstai 14.2.2013
Serafinan ystävänpäivämaasto

Kiitos Sellerille ihanasta maastosta! Toivottavasti kuvat näyttävät tallilaisilta...

KUVA
Edit: Nyt pitäisi näkyä (:

|| Tosi hieno kuva! Tunnistin ainakin Billyn ja Crimen hyvin, vaikken edes tiennyt, olivatko ne mukana reissussa! - Maria[/color]

[Suvi]

Torstai 21.2.2013
Briannan estetunti

Oli kivaa vaikka pelkäsin koko ajan, 60cm rata! Hui, no selvittiin kuitenkin!

// Onpa nätti kuva! Ilmeesi kertoo paljon tunnelmasta (: Onnistuit pysäyttämään Allin liikeen hienosti, ja tausta on hyvin häivytetty. Estetolpat olet piirtänyt tarkasti. Pirteä hyppykuva! - Sinte[/color]

Attachments:

[Suvi]

Maanantai 25.2.2013

Even kanssa maastossa, tulee tähän vielä Even osuus, siis tarina tai kuva.

Minun piirros


Even piirros


|| Oi, olipa ihanan vehreä kuva! Helmikuussa ei kyllä yleensä ruohoa näy, mutta sallittakoot tämän kerran. Liike onnistunut ja tunnelma iloisen käsinkosketeltava! - Britta

Takana ei oo ruohoo vaan erittäin huonosti toteutettu Pyöstin vuori "lumisine" metsineen.

[Suvi]

Tiistai 26.2.2013

Jo aamulla tallustin tallinmäkeä ylös. Olin hyvällä tuulella, kun tallilla oli aina niin kivaa. Sampan maasto – siellä oli ollut hauskaa, vaikka vähän jännitinkin suurta joukkoa. Samppa otti rennosti, ja koko poppoo oli riemuissaan. Ja miten kiva olikaan ollut hoivata Allia lenkin jälkeen? Katekin oli väsähtänyt, kun niin paljon sai kavereita.

Ja entäs sitten Sellerin ystävänpäivä? Sain olla koko päivän tallilla, koska bussi oli jälleen ajanut ojaan, eikä korvaavaa koulukyytiä ollut tullut. Semmosissa tapauksissa reksi vaan myöntää vapaapäivän, ja se on hyvä asia.

Ja voe velejet kun Briannan estetunti oli! Britta oli kyllä rohkaissut, että selviän neljästäkympistä, mutta sitten tunnilla oli ollut kuudenkympin rata! Onneksi luotan niin hyvin jo Alliin, minähän olin ihan järjettömän peloissani… Mutta osaan piilottaa tunteeni melko helpolla. Kun sitä on oppinut harjottelee tässä kohta viisitoista vuotisen elämänsä aikana.

Näissä tunnelmissa siis saavuin tallille. Tallilla oli Sinna vastassa, ja hän sanoi Pampulan pärjäilevän aika hyvin, vaikka talutuksessahan se vielä ilmeisesti menee. Pampulan kanssa aina jutellaan hoitsuista kotona.

Tallilla oli muitakin, Samppa ja Riku tappelemassa ja Evekin näytti kentällä pyörähtävän. Itse tallasin suoraan hakemaan kottareita ja karsinoita putsaamaan. Siinä taisi käytäviäkin tulla lakaistua… Olihan se ihan mukavaa puuhata tallissa ja koettaa kuulla mitä Samppa puhui niiden ärräpäiden välistä, kun Rikulla oli vähän huonompi päivä.

Sitten ratsastustuntilaiset saapuivat tallille takaisin ja eräs pikkutyttö toi Allin minulle.

-Saanko minä harjata sitä? noin kahdeksanvuotias tytteli kysyi.

-Mikäs siinä, haen sulle harjat. Mä näytän nyt, miten varusteet riisutaan. Tyttö katteli siinä silmät pyöreinä, miten satula nostetaan alas. Mä selitin ja selitin, joskushan tuonkin pitää hommat itte hoitaa. Samppa iski ohi kulkiessaan silmää, mutta joutui sitten keskittymään omaan polleensa.

Annoin tytön kokeilla, kuinka paljon satula painaa. Hänen mielestään suitsetkin olivat painavat, mutta hän sai silti kannettua ne paikoilleen. Sitten näytin hänelle, miten harjata, ja lähdin itse valjaita putsaamaan.

Iltapäivällä palasin takaisin tallille, oli oman ratsastukseni aika. Hain tallista riimun ja riimunnarun, ja Katen kanssa lähdimme Allia hakemaan. Kate meni kuitenkin pian Sissin ja Veeran luokse leikkimään, joten sain rauhassa ratsastella koulua kentällä. Huomasin, että kevät on tulossa, mutta minä en oikein keväästä välitä, jos paistaa aurinko. Parhaat kelit ovat muutaman asteen pakkanen ilman tuulta ja aurinkoa, mitä on nyt ollut lähes koko talvi, tai sitten semmoinen viidentoista asteen pilvinen, mutta kuiva keli, että hupparilla pärjää. Koska aurinko polttaa heti keväällä pitkälle syksyyn minut semmoiseksi isoksi tomaatiksi.

Alli jäi tyytyväisenä syömään iltaruokiaan minun ja Katekaisen lähtiessä kotimatkalle.

|| Voi miten kiva tarina! Virheitä en löytänyt ja muutenkin tarina oli selkeä. Tunsin ihanasti tarinastasi huokuvan kevään ja kuvailit sitä hyvin. Kielikuvat olivat hauskoja, varsinkin tuo "iso tomaatti". Mahtavaa! :) - Britta

[Suvi]

Keskiviikko 27.2.2013

Samputtimen ja Riku Reippaan kanssa maastossa pääasiassa juoksemassa (: Kuvan tausta on karsee mut koettakaa kestää... Ja Sampan kuva tulee tähän ehkä sitten joskus (:

|| Ei tuo tausta mikään kamala ole! Se antaa hyvin tilaa itse pääasioille - hevosille nimittäin. Onnistuit toteuttamaan liikkeen kuvaan hienosti ja mittasuhteetkin alkavat pikkuhiljaa olla kohdillaan. Vauhtiakaan ei kuvasta puutu! - Britta

Attachments:

[Suvi]

Maaliskuun 1. päivä 2013, perjantai
Brisun ja Billyn kanssa harjoitelteltiin esteitä, kuvassa väsään Brisulle vähän haasteellisempaa (: Kokeilin tusseja (:



|| Vau mikä tussaus! Olet kyllä lahjakas piirtämään, ja ihanan yksityiskohtaisesti piirrät esteetkin. Teit hyvän ratkaisun värittäessäsi maneesin muun ympäristön puuvärein, se helpottaa sinua paljon ja tasapainoittaa kuvaa. :) - Britta

[Suvi]

Kouluvalkka 20.1.2013

Attachments:

[Suvi]

Torstai 7.3.2013

Saavuin tallille hyvillä mielin, niin kuin yleensä. Tallillehan on mahtavan kivaa tulla, vaikka onkin hieman liian kirkas ja kylmä päivä. Kaunis sää kyllä, mutta tietää vaan sitä, että pienen odotuksen jälkeen saa kaivaa aurinkorasvapurnukat esiin. Aurinkorasva on niin inhottavaa! Mutta kyllä siihenkin ehtii elämänsä aikana tottumaan...

Alli nosti päänsä heinäkasasta, kun saavuin tarhan aidalle. Rapsuttelin luokseni tulevia, uteliaita karvaturpia. Ne kerjäsivät selkeästi herkkuja, mutta en ollut ottanut mitään mukaan tarhalle. Ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että herkkuja ei saisi kädestä antaa, oppivat vaan näykkimään. Ruokakippoon joskus laitan Allille porkkanoita, se tykkää niistä valtavasti.

Nyt Allikin oli jo ehtinyt tarhan aidalle rapsutuksia haalimaan, joten puikahdin aidanraosta sisään ja napsautin riimunnarun päitsiin kiinni. Toiset hevoset halusivat rapsutuksia, niin oli vaikeaa päästä tarhasta ulos. Vähän aikaa yritin, mutta en halunnut ottaa sitä riskiä, että joku pääsisi irti. Päästin siis Allin takaisin muiden joukkoon, se oli hieman ihmeissään mutta käppäili kuitenkin takaisin heinäkasan luo. Eihän sillä tarhassa varmaan muutakaan tekemistä ollut. Pitäisi siis ratsastaa reippaasti, ettei toinen pulskistu!

Hain tallista pari porkkanaa, ja pilkoin ne palasiksi takin taskuuni. Tarhalla otin Allin kiinni, ja näytin muille herkkuja. Ne tulivat jo melkein liian lähelle, joten viskasin kiireesti porkkanat kauemmas tarhaan. Hienoa, ajattelin. Nyt pääsin tarhasta ulos, hevoset saivat vähän herkkuja, mutta eivät kädestä annettuna.

Talutin Allin peräkarainaan, avasin liukuoven ja päästin sen juomakupille. Kun saavuin harjoja hakemasta, se oli juonut kylläkseen ja vaan nautti, kun pyörittelin kumisualla talvikarvoja pois. Pöllysi vain, kun reippaasti harjasin!

Hain satulan ja suitset. Nostin satulahuovan Allin selkään ja liu'utin satulan nätisti siihen päälle. Tarkistin vielä takaapäin, että satula on tasaisesti selän päällä. Suitset sain laitettua helposti, Alli laski nätisti päätään ja avasi suun valmiiksi. Kuolaimet, niskahihna, leuka- ja turparemmi kiinni... Tarrasin ohjiin ja talutin Allin tallin ovelle selkäännousukorokkeen viereen, jolle kävin seisomaan. Jalustin alas ja selkään, toinenkin jalustin alas ja satulavyön kiristys. Aurinko paistoi nätisti, mutta häikäisi. Pakkasta oli ehkä -15 °C. Pilviä ajelehti taivaalla sinne ja tänne, pohjoistuuli puhalsi suoraan kasvoilleni.

Puiden oksat nuokkuivat eilen jäätyneistä lumista, joiden päälle yöllä satoi uutta lunta. Kädelläni kopsautin yhdeltä ksalta lunta Allin niskaan. Se vain vilkaisi minua, ja ravisti lumet pois. - Olet sinä vaan niin ihana mammuli, Alli, sanoin ja jatkoimme eteenpäin metsätietä. Katselin penkereelle, kuinka siinä oli orava ja jänis mennyt. Oli joku lintukin maasta ruokaa etsinyt. Polun poikki oli hirvi kipaissut ja toinenkin jänis luikkinut. Tai ken tietää sama jänis, jos se oikein on tykästynyt tähän polkuun.

Allin hengitys huurusi. Se ei kiskonut ohjista, mutta tunsin sen menohalun. Niinpä nostin ravin ja kevensin taittaessamma taivalta.

Eteemme aukesi laajempi aukea, joten porhalsimme paksussa hangessa voltteja, kahdeksikkoja, kiemurauroja... Jopa peruutusta ja pohkeenväistöä kokeiltiin. Allin kunto kasvaa hyvin hankiratsastuksessa, eikä se edes kuluta paljoa jalkoja.

Pian oli aika palata tallille laukkojen jälkeen. Alli jäi harjaamisen jälkeen tyytyväisenä tarhaan heiniään mutustelemaann. Minä siivosin karsinan, lakaisin tallin käytävän ja putsasin varusteet, kunnes lähdin kotiin haaveilemaan oman hevoseni Liljan varsasta. Lilja oli nyt oriin luona kylässä. Toivottavasti se tulisi kantavaksi...

16 HM:)

(Ymmärsin viimein hooämmien merkityksen...)

|| Tunnelmallinen tarina! Tunsin mielessäni säätilan ja pakkasten kipristelyn poskissa. Hauskin kohta tarinassa oli se, kun viskasit porkkanat tarhaan - nauroin sille maha kippurassa, kun ajattelin tilanteen, mahtavaa! :D Muutenkin tarina oli lämminhenkisesti ja mukavasti kirjoitettu, ja kun viimeiseksi kerroit myös Liljasta, se oli myös kivaa; kuulla miten sinun omalla ponskillasi meni. Pari kirjoitusvirhettä löytyi mutta kappalejaot olivat sopivan mittaisia, osa olisi voinut olla hieman pidempiä mutta hyvä kuitenkin. Ja HM:ät ovat tosiaan hoitomerkintöjä, jotkut niitä merkkaavat mutta ei ole pakollista. :) - Britta

[Suvi]

Klikkaa kuvaa!

17 HM

[Suvi]

Mä nyt laitan nämä tapahtumat Allin päikkyyn, tuskin se teitä haittaa. Ei haittaa! ;)

WE -tunti 13.3.2013

Osallistujat olivat hoitaneet hevosensa tunnille, ja kaikki pääsivät maneesiin, jossa oli Brisun avustuksella kasannut esteet. Keskikentällä oli tilaa verrytellä. - Olette kävelyttäneet ne jo tuossa matkalla, niin ravailkaapas siinä. Noin, hyvä Pampula, ylös alas ylös alas! Sarah, koeta saada ravi tasaiseksi! En voinut kovasti neuvoa omien taitojen puutteen vuoksi, mutta katsoin silti miten muut verrytteli. Samppa taisteli Rikun kanssa, joka oli ilmeisesti päättänyt kävellä tänään takajaloillaan, ja Eve koetti pitää kaahariponskiaan aloillaan. Pampula hidasti Poppiksen välillä käyntiin jalkavamman vuoksi, ja Bansku sai ajaa hieman laiskaa Breaa reteen koko ajan. Sarahilla ja Miksulla meni hieman jännästi, koska Miksu ei ole kovin hyvä ratsu. Akulla ja Billyllä meni hyvin, ja Brisu näytti varovaiselta Vanin selässä, ettei vaan riko mitään. Vanihan on melko herkkä.

Laukattiinkin siinä jokunen pätkä, kunnes siirryttiin asiaan. Ensimmäisenä pujottelin Allin kanssa selostaen ohjeita. Käynnissä pujoitteluun lähti ensimmäisenä Akku Billyllä, hieman jäivät kaaret kulmikkaiksi ja teräviksi mutta tötsät pysyivät pystyssä. Riku ei ihan ymmärtänyt ideaa ja hyppäsi parin tltsän yli kaahattuaan muiden ohi. Samppa kuitenkin sitkeästi yritti uudelleen ja sai kun saikin hennoilla käsillään väännettyä Rikun kaarille. Brianna hallitsi tehtävän hienosti käyttäen pieniä apuja. Pampula ohjasi hieman hatarasti Poppiksen urille, mutta Poppari viisaana ponina käveli nätisti laajat kaaret. Bansku sai Brean talsimaan tötsien sivusta, vähän molemmin puolin, mutta toisella yrittämällä meni aivan oikein. Sarah koetti saads Miksun ymmärtämään idean, mutta ponski ei ottanut yritystä vastaan ja kaatoi kaikki törpöt. Minä menin hieman auttamaan että Miksu kääntyy oikein, ja lopulta hekin selvisivät tötsiä heilutellen. Eve ja Crime vain kaahasivat läpi, mutta mutkitellen, niin kelpuutin suorituksen.

Seuravaksi oli kello käytävän päässä -tehtävä, jossa pitäisi osata peruutaa. Näytin jälleen Allilla mallia, kuinka käytävän päässä pysäytetään ja kiskaistaan riimunnarusta kellon sijaan. Ekana Akku ratsasti käytävän päähän, kokosi ohjat ja kiskaisi narua. Peruutus onnistui haparoiden, mutta paremmin kuin itselläni... Samppa sai Rikun juuri ja juuri käytävään seinän ja esteiden väliin, mutta sitten Riku hermostui ja pakeni kujasta. Minun avittamana se kuitenkin saatiin narulle asti, eikä peruutuksessa ollut vaikeuksia Rikun oma-aloitteisuuden vuoksi. Briannalla meni hyvin, hän alkoi hiljalleen rentoutua Vanin selässä. Vani kavahti hieman nousevaa kättä, mutta pysyi rauhallisena. Pampula ratsasti reippaasti eteen ja pääsi narulle asti. Poppis kuitenkin huomasi narun ennen Pampulaa ja kaappasi sen hampaidensa väliin. - Tunge se sormesi sinne suuhun hyvä ihminen, sanoin siskolleni. Sai hänkin lopulta kiskaistua narusta - silloin kun kiskaisi sen pois Popparin suusta - ja jotenkin kutenkin sieltä myös peruutti ulos. Baskulla meni hyvin, mutta Miksu ei osannut peruuttaa sieltä pois. Tulin talutusavuksi, jotta Miksu älyäisi painetta myödätä kun hieman vedin. Se toimi, ja vähän peruutusta siinä harjoiteltiin kunnes Crime vuorollaan laittoi paikan säpäleiksi hyppäämällä seinänä olleista esteistä yli... Sillä ooli tänään paljln virtaa, huomaan.

Kahdeksikko tynnyreiden ympäri sujui kaikilta yllättävän hyvin, mutta seuraava tehtävä näytti olevan haastavampi. Siinä maneesin toiseen peränurkkaan oli muodostettu ällän muotoinen kuvio puomeista. Ensin kaikki kävelivät siitä ja sitten peruuttivat - miten nyt kukakin osasi. Ne keillä oli peruutusnappula hukassa saivat talutusapua minulta.

Seuraavaksi hyppäsin taas Allin selkään ja ratsastin pöydän luokse.
- Ratsastatte tähän pöydän viereen, otatte ohjat oikeaan käteen pysähtyessänne, sitten tarraatte pullosta kiinni ja nätisti heivaatte sen ylös - näin, sepustin ja ratsastajakööri nyökkäili. Sitten Akku lähti kokeilemaan, pysähdys venyi hieman mutta muuten meni hyvin, mutta Billy oli yhäti nukuksissa.
- Akku, sinun kannattaisi herätellä Billyä sillä aikaa, kun muut suorittavat tehtävän. Et voi nukkuvalla ponskilla ratsastaa, sanoin ja Akku lähti kuuliaisesti hieman sivummalle herättelemään Billyä. Seuraavana Riku ja Samppa tulivat, ja minä varuulta tulin lähemmäs jos Riku ei pysy paikallaan, mutta aivan kuin se olisi irvistänyt minulle se pysyi paikallaan.
- Se ei tykkää susta tänään, Samppa sanoi.
- No ei, kun ei halua minun tulevan pitämään kiinni, niin on paikallaan. Ja hups, ilman riehumisyritystäkään olette valmiit! sanoin ja seurasin Briannan suoritusta. Jo viimein hän alkoi rentoutua, huomasin sen, mutta Vani steppaili paikoillaan pulloa siirtäessä. Pampula ja Poppis suorittivat tehtävän nätisti ilman sjurempia ongelmia. Seuraavaksi Bansku ratsaateli Brealla nätisti, ja Brea totteli hienosti. Sarah ei meinannut pystyä pitelemään jostain virtaa saanutta Miksua, mutta ei tarvinut apua. Pullo hieman huojui, mutta yläällä se kävi. Evellä meni muuten ihan hyvin, mutta Crime säikähti ilmassa leijuvaa pulloa ja hyppäsi ilmaan, jolloin Eve vahingossa kaati vettä pois pullosta.
- Ei se mitään, jatketaan portille.
Portin rakensimme ennen tuntia kahdesta estepylväästä ja pitkästä mutta ohuesta rimasta, jonka olin riimunnarulla sitonut toiseen tolppaan. Siitä sitten ratsastin Allilla läpi, ja toiset seurasivat esimerkkiä.
Akku oli saanut Billyn hereille, ja kulki hienosti portista. Samppa hyppäsi varmuuden vuoksi ketterästi alas satulasta, ettei kellee käy mittää. Riku tuli viritelmää epäillen läpi. Brianna ja Vani menivät hienosti, ei ollut mitään korjattavaa. Pampula ei ihan tiennyt miten kääntää hevosta sopivasti, jotta pääsisi helpoiten läpi, mutta onnistui. Banskullakin meni hienosti, vaikka ekalla yrittämällä rima tipahti käsistä. Sarah taas Miksun steppailun vuoksi veti riman irti saranapuolelta, mutta se saatiin parahiksi paikalleen kun Eve ja Crime shöksyivät siitä.

Silta seinän vieressä sujui kaikilta hyvin rohkeimman hevosen vetämänä. Samoin viimeinen tehtävä, kahden kepin väliin pysähtyminen ja mukin soirto toisesta toiseen. Vain Sampalla ja Evellä oli vaikeuksia pitää ponskinsa hallussa.

- Vielä olisi viimeinen tehtävä, jokainen menee radan läpi. Samppa, Pampula, Sarah ja Eve - menkää te ensimmäisenä käynnissä, teidän jälkeen Brianna, Akku ja Bansku kokeilevat ravata mahdollisimman paljon matkasta.

Koko radan suorituksesta saatte jokainen kertoa itse, minä lisäilen kommentit tähän iltapäivällä. Kiitos tunnista!!!



Suvi & Alli 18 HM

Lisää voi lukea WE -tunnin päikystä.

[Suvi]

Ylläritunti 3.4.2013

Minä olin järjestelyt jo tehnyt, ja istuin tällä kertaa Allin selässä Ruolammen pihamaalla. Bansku, Vansku, Pampsu ja Bretsukka tulisivat varmasti pian.

Kello tikitti neljää. Ketään ei näy. Lähden Allin kanssa kävelemään kentälle, kyllä mä sitten huomaan, kun ne tulee.

Viisi yli neljä. Ärgh, mikä sillä Pampulallakin kestää? Sen piti tulla kuulemma ihan mun perään, se lähti käymään jossakin kun tultiin bussilla Ajotien haaraan.

Sidon Allin puomiin kiinni.
- Hyvä mamma, odottele siinä.

Tallissa en näe ketään. En ketään. Mitä hitsiä? Äskenhän täällä oli porukkaa kun mitä. Nyt kaikki olivat hävinneet. Talsin takaovesta ulos - ja siellä ne on kaikki katsomassa paikallista rodeota nimeltä Samppa&Riku.

Niin, suuri orlovravuriori ja pieni, hento tyttö. Kaksi tummaa hahmoa kamppailivat oikein kunnolla...
- Huuhuu Pampsu, ootsie tunnille tulossa?
- Joo, oon.

Ihmettelin, miksi Vani on tarhassa.
- Soita sille Banskulle kun ei sitä näy.

Odottelin hetken.
- Niillä puhkes kumi, ja se tulee seuraavalla bussilla joka tulee oarin minuutin päästä tallille.
- Nonni, menepäs kiireesti Breaa valmistelemaan.

- Moi, Bansku!
- Moi.
Huomasin, että rengas otti Banskua päähän.
- Arvaa mikä päivä tänään on?
- Keskiviikko.
- Jokin vähän spesiaalimpi fakta.
- Huhtikuun kolmas. Vuotta kakstuhattakolometoista.
- Oot säkin niin "hauska" tänään.
Ääneni kuulosti hueman kivahdukselta, mutta so what. Tänään nimittäin on koiramme Katen 3v synttärit!

"Vakoilin" "salaa" Banskun ja Vanskun hoitohetkeä. Vani halusi harjausta, se kerjäsi vain harjausta. Sen ilme kertoi "harjaa pliis vielä vähän", muttaitten tuli jouhien vuoro, ja se alkoi hamuamaan Banskun vaatteita.
- Lopeta senkin ilkeä... Bansku aloitti mutta päätti olla purkamatta huonoa tuultaan lähes ponikokoiseen suokkiin.
Kun Bansku sitten lähti varusteita hakemaan, piti Vani watershown. Kyllä vesikuppi kallistui monta kertaa ja Vani oli aivan märkä, osittain.
- Miksi sinä oikein kastelit ittes?
Banskun huono päivä alkoi tarttua Vaniin. Se hyppi, loikki ja riehui satulaa laittaessa, mutta sitten Bansku vain tunkaisi sen Vanin selkään. Ja auta armias miten paljon Vani pullisteli! Kaltereiden välistä rapsutin sen turpaa, niin mokoma loppui. Vani kiukutteli suitsien laitossa ja pihalle lähtiessä.

Niin, kiltti Alli odotteli minua pihalla puomilla. Pääsimme viimein lähtemään. Kävelimme maneesille, Vani ja Bansku tappelivat, minä ja Pampula juteltiin joutavia.

Maneesilla meitä odotti Linda. Hän oli lupautunut pitämään varaamani tunnin.
- Tervetuloa minun ja Suvin suunnittelemalle ylläritunnille! Ensimmäisenä verrytelkää hevosenne huolella.

Kaikki tietää miten verryttely sujui - Bansku roikkui milloin kyljellä, milloin kaulalla. Brea vain tallusti eteenpäin teki Pampula mitä tahansa. Alli käyttäytyi kiltisti, sehän oli lähes aina kiltti.

- Ja sitten saatte kokeilla barrel racingia klassisesti!
Linda oli tuonut kentän reunalta kolme tynnyriä kolmioksi kentälle.
- Täälä on lähtö, ja ratsastatte nuo ympäri. Suvi, mene sinä ensin, sinä minulle olet kiertojärjestyksen opettanut.
- Eli ensin ratsastatte sisäkautta vasemman tynnyrin ympäri. Sitten sisäkautta oikean tynnyrin ympäri. Viimeisen tynnyrin kierrätte oikealta vasemmalle ja tulette sitten maaliin.
- Noin, Pampula seuraavaksi käynnillä!
Hienostihan heillä meni.
- Bansku!
Katsoin silmä kovana Vanin temppuilua.
- Ota heti perään ravilla, ja sitten laukkaat kolmesti tuon, käyt aina lähdössä kierrosten välillä. Vanin pitää saada ylimääräiset energiat pois.
- Bansku ratsasti happamalla ilmeellä radan läpi. Vani ei kuitenkaan tykännyt jyrkistä mutkista, joten yllättäen maalisuoran kiihdytyksessä pysähtyi kuin mikäkin lännenhevonen. Pysähdys muistutti lähinnä sliding stopia - mutta ratsastaja vain lensi päistikkaa ratsunsa selästä, joka karautti salamana pystyyn ja alkoi leikkiä.

Kun Bansku sai ärsyyntymisen purettua sadattelemalla ja Vani oli purkanut ylimääräiset energiat pois, Bansku noisi pystyyn ja käveli ratsunsa luo. Hän hyppäsi notkeasti selkään ja ratsasti vähän aikaa kuin mikäkin hevosta hyville tavoille kouliva, viimein jännittyneisyys raukesi ja Banskun esimerkkiä seuraten nauroimme koko sakki.

Mutta tunti ei päättynyt tähän.
- Noniin, Pampula. Minä lähdenkin sinun kanssa ajolenkille. (Pampulan maksun tulee liittyä ajolenkkiin.)

Minä jäin Banskun, Vanin ja Allin kanssa opettelemaan ohjasajoa. Kentällä ensin haimme tuntumaa, kunnes lähdimme tallille päin. Satulat jäivät maneesille. (Banskun maksun tulee liittyä ohjasajohetkeen)

Kentällä odottivat uudet leikit. Joku kiva tallilainen oli sen verran auttanut, että oli levittänyt pressun kentän toiseen päähän.
- Bansku ja Pampula, käykää tähän päätyyn, me menemme nyt pressun luo.
Sinte sattui olemaan tallilla juuri, ja hän arveli meidän keksineen kivan leikin. Hän katseli huvitsineena, kun minä ja Linda vedimme pressun pois vaatekasojen päältä ja aloimme pukea prinsessamekkoja päällemme. Sitten Linda lähetti ratukot matkaan, ja he nauraa hykersivät nähdessään meidät lähempää.

Bansku oli ensin luonamme ja alkoi värvätä Lindaa kyytiinsä. Se ei kuitenkaan paljoa auttanut, koska nun Brea saapui kohdalleni, hyppäsin Nupun (expertti tällä alalla) salaisten ohjeiden mukaan siskoni taakse istumaan ja karautimme voittoon.

Seuraavassa erässä minä en oikein osannut Vanilla mennä kovaa, kun taas Linda ratsasti Allilla kuin hullu. Sain kuitenkin Banskun kyytiin ja selvisimme maaliin asti.

Riisuuduimme morsiuspuvuista ja lähdimme vielä loppukäynneille metsään.

Suvi & Alli 19 HM

[Suvi]

Ohjasajokurssi osa 1, 10.4.-13

Klikkaa isommaks.


Suvi & Alli 20 HM

[Suvi]

Allimamma huolehtii minusta
Maastovaellus 15.4.2013

Jälleen klikkaamalla suurenee.


Suvi & Alli 21 HM