Allin päiväkirja

[Suvi]

Maastoilua satulatta ~ 22.5.



Suvi ♥ Alli 37 HM

[Suvi]

Ohhoh, harjotusta tarvitaan... 23.5.

Oli aurinkoinen mutta tuulinen torstai, kun saavuin puoli viiden aikoihin Ruolampeen. Olin tänään käynyt kotona ennen tallille tuloa ja tulin siksi kolme varttia hieman myöhemmin. Bongasin Allin kentältä tunnilta, jota Maria piti. Siispä etsin toimistosta Sinnan käsiini kysyäkseni Allin loppupäivän phjelmaa.
- Sillä ei ole enää tunteja, joten voit tehdä jotain kevyitä tuntumaharjoituksia hallilla, hän ehdotti. - Nyt kuitenkin ehdit hyvin siivota vaikka karsinan.
En häirinnyt paperitöihin keskittynyttä naista enempää, vaan menin auorinta tietä hakemaan kottikärryt. Sain karsinan ajoissa puhtaaksi ja lähdin kentän laidalle.

Ratsastustunti päättyi ratsastajien muodostamaan riviin halkaisijalle.
- Kiitos kivasta tunnista kaikille! Maria sanoi ja valvoi että kaikilla sujui oikein hevosen vieminentalliin.
- Saanko minä hoitaa Allia tänään? sillä ratsastanut tyttö kysäisi.
- Minä menen kyllä hallille treenailemaan lauantain kisoihin, että nyt ei kyllä minulla ole antaa sinulle puuhaa. Kysy jos joku toinen tarvitsee apua, ehdotin tuolle tytölle, mutta hän ei näyttänyt innostuneelta. Pian hän ajoikin Ajotielle päin meille vilkutellen. Vilkutin takaisin.

Allin selässä oli ihanaa ratsastaa. Menimme todella hidasta tahtia, mutta oli ihanaa myödätä Allin liikkeitä ja kuunnella hiljaistasuhinaa Allin hönkiessä. Satula narisi ja tuuli tuiversi polkkatukkaani. Metsästä kuului lintujen laulu ja tikan naputus puutavasten. Ruolampi ei kuitenkaan ollut nikeskellä mettää että sen läheisten metsien puissa olisi naavaa ollut, koska ratsastajia tuotiin autolla jatkuvasti kentän voereen asti.

Hallilla ei ollut ketään, ja kymmenen minuutin alkukäyntien jälkeen pääsinkin suoraan asiaan. Otin jalustimet pois ja treenasin itseäni. Kevensin kevyttä ravia jalustimitta monta koerrosta tehden lävistäjiä ja halkaisijoita. Pian kuitenkin aloin tekemään voltteja, ympyröitä ja kahdeksikkoja. Isolla pääty-ympyrällä harjoittelin askellahien vaihtoja, askeleen pidennystä ja lyhennystä, temponvaihdoksia. Aloin kolmea jälkimmäistä ehkä hiljalleen oppia. Ravasin ympyrää harjoitusravilla, ja pidin rytmiä tasaisena. Sitten aloin ajamaan Allia reippaasti kovenpaan vauhtiin rytmin pysyessä samana. Senhän saa annettua hevoselle keventämällä tai ajamalla eteen.

Minä ja Alli oltiin molemmat melko hikisiä neljänkymmenen minuutin koulutyöskentelyn jälkeen.
- Lähdetäänpä pesulle, sanoin hoitsulleni ja rapsutin säkää. Vähänkö Alli tykkäsi! Se venytti päätään eteenpäin ja antoi alahuulen lerppua.
- Nyt meidän on pakko liikkua tai jäädymme, muistin ja lähdin kulkemaan ulos. Ovella Sinte tuli vastaani Valoa ratsastaen.
- Moi Sinte, tulitko ratsastamaan koulua? hymähdin hymyillen.
- Ajattelin kokeilla pieniä eateitä. Entä sä?
- Oon menossa suihkuttamaan Allia ja itseni. Hikimärkiä ollaan...
Katsoin itseäni ja totesin, että larempi on laittaa vipinää ettei jäädy.

Kello alkoi lähestymään kuutta ja tunti vaihtui kentällä. Bansku näytti lähtevän maastoon. Minä hyppäsin selästä alas, löysäsin satulavyötä ja talutin Allin karsinaansa. Otin varusteet pois, vein ne ja hain Allin vapaana olevalle pesarille. Kiinnitin sen varuilta kahdelle puolelle ja avasin vesihanan. Alli tutui oikein rakastavan viilentävää vettä, vaikke päähän sitä helpolla saanut losotettua. Kuivasin Allin sillä olisko ollut hikiviila nimeltään ja pyyhettäkin tummanruskealle tammalle näytin. Alli nautti vielä voettämästämme harjaustuokiosta kunnes minun oli lähdettävä kotiin. Enhän minä kisoj jännittänyt, mutta siellä oli paljon porukkaa. En hirveämmin jännitä.

Suvi ♥ Alli 38 HM

Tälstä puolessa tunnissa ; )

[Suvi]

Kilpurit Mustiksessa 25.5.



Mustiksen harjoitusestekisoissa. Samputinkin oli siellä niin tunginpa samaan kuvaan, hänen itsensä mielestä tuo irokeesi oli just sellane ku hällä ; )

Suvi ♥ Alli 39 HM

[Suvi]

Varusteiden katsastusta 27.5.

Sunnuntait tulee olemaan täysin vapaita hoitajuudesta jatkossa, joten näin maanantain kunniaksi siivosin varustehuoneen Allin osalta. Olemmehan olleet yhdessä kolme kuukautta ja kolmae päivää - sehän on vaikka kuinka! Ja edessä on moninkertaisen pituinen aika...



Suvi ♥ Alli 40 HM

[Suvi]

Onhan kaikki hyvin? 28.5.

Tulin tallille vasta joskus viiden jälkeen, milloin tunnit olivat jo pyörimässä. Olin käynyt lenkittämässä Katea eikä koira siksi ollut mukana. Jätin pyöräni telineelle minne aina ennenkin ja lähdin katsomaan onko Alli missä.

Allia ei näkynyt karsinassa, mutta morjestin vastapäätä asuvan Wrindin omistajaa Linneaa, joka satuloi Wrindiä.
- Minne matka, Linnea? kysäisin ystävältäni. Rapsuttelin Wrindin pehmoista turpaa.
- Lähden hallille vääntämään koulua, Linnea naurahti.
Lähdin katsomaan tarhalta, onko Alli siellä. Siellähän tuo nökötti heiniään mutustamassa. Se ei siis ole tunneilla vielä ollut.
- Mitä Alli? Tule tänne, niin mennään talliin.

Varustehuoneesta harjapakin napattuani menin piipahtamaan toimistossa.
- Moi Suvi, Sinna sanoi.
- Moi Sinna! Millanen työpäivä Allilla tänään on?
- Maria on nyt tuntia vetämässä, minä pidän seuraavaksi vammaistunnin. Hmm, Ida ratsastaa Allilla. Hän on jokunen vuosi sitten joutunut lopettamaan ratsastuksen, ja nyt vihdoin pääsee takaisin satulaan.
- Onko hänellä jotaa keppejä vai mitä hänelle on sattunut?
- Hänen jalkansa ovat ainakin todella heikot ja näössä on jotain vikaa, näet parhaiten kohta kun hän tulee. Kymmenisen vuotias taisi olla.

Harjailin Allia karsinassa, kun nainen saattoi Idan karsinalle.
- Terve, olen Suvi, sanoin punahiuksisille naiselle ja sauvoilla kävelevälle tytölle.
- Terve terve, tässä on Ida.
Ida käveli reippaasti karsinaan. Nainen jätti meidät kahden.
- Moi Ida, sanoin tytölle. Hänen vaaleat, pitkät hiukset olivat nätillä palmikolla. Kevyet muovituet tukivat hänen jalkojaan.
- Hei, tyttö vastasi hennosti. Pieni hymynkare vilahti hänen kasvoillaan.
- Tässä on Alli, sanoin. - Se on todella kiltti, seisoo aloillaan kuin suolapatsas, kunhan et koske turpaan tai korviin.
Tyttö haparoi Allin eteen ja silitti sen otsaa.
- Minä muistan sinut, Alli. Olen ratsastanut sinulla. Siitä on kauan...
Ida silitteli Allia otsasta, ja Alli nautti. Menin Idan viereen rapsuttelemaan säkää. Ida käänsi katseensa Allista minuun.
- Muistan Allin, minä niin muistan.
Ida ihan selkeästi erotti Allin paksujen lasiensa takaa. Hän taisi huomata, että katselin häntä.
- Sinäkin katsot niin tarkkaan minua, hän sanoi ja kääntyi taas Alliin painaen päänsä. - Jalkani ovat heikot, kuten huomaat. En näe tarkasti, mutta sen verran etten törmäile mihinkään.
Ida katsoi hieman haikeasti Allia ja tarttui erääseen harjaan ja alkoi tottunein liikkein harjata Allia. Lähdin hakemaan varusteita, jolloin Ida sai olla hetken Allin kanssa. Siitähän on aikaa kun hän on tallilla ollut, ja ilmeisesti hän on Allilla pienenä ratsastellut.
- Miten Idan kanssa meni, Sinna huikkasi toimistosta saaden minut piipahtamaan siellä.
- Hänellä on yhtä kaihoisa katse kuin Allilla, sanoin Sinnalle.
- Hän ratsasti aikoinaan Allilla usein, hän vastasi. - Varmaankin muistelee miten on saanut vapaasti laukata ja nyt pitää aloittaa alusta.
- Aa...
Allista oli helppo pitää. Niin suloinen, hellyyttävä ja taitava. Kiltti.

- Oletkos jo harjannut? kysäisin Allin karsinanovelta oljilla huilaavalta tytöltä. Pujahdin karsinaan varusteet mukanani.
- Joo, varusta sä.
Ida katseli jonnekin kauas, välillä minua, välillä Allia. Sitten hän katsoi sormiaan hiljaa ja raplasi niitä niin kuin mnäkn aina teen.
- Onhan sinulla kaikki hyvin? kysäisin hiljaa Idalta.
- Iha joo...
Istahdin Idan viereen pahnoille.
- Kyllä sinä voit minulle kertoa, sanoin hänelle. - En kerro kellekään jos niin haluat.
Ida istui pitkään aivan hiljaa.
- Minun ei muuten ollut tarkoitus tuijottaa, sanoin hänelle ja nousin varustamaan Allia.

- Mennäänkös pihalle niin pääset selkään, sanoin ja lähdimme kulkemaan pihalle päin.
Ida pärjäsi ihan hyvin jalkatuistaan huolimatta. Kuljin hänen vierellään koko tunnin, kun hän meni koulua käynnillä. Ida oli taitava, mutta taidot vain olivat hieman ruostuneet. Ida oli vaisu koko tunnin, vaikka hymyili aika usein.
- Hienoa Ida, olet lähes yhtä taitava kuin emnekin, Sinna kehui. - Voit lopetella tältä päivältä.

- Suvi, Ida sanoi hennolla äänellä kun saimme Allin harjattua. Istuin hänen viereensä ja silittelimme Allia.
- Kerro, sanoin ja otin jouhitupun käteeni. Aloin letittämään otsaharjaa.
- Ymmärräthän etten kykene käymään normaalia koulua, Ida sanoi ja nyökkäsin. - Ja äitini on aina töissä. Ja isä...
- Jatka vaan, kehotin hiljaa.
- Auto-onnettomuus...
Ymmärsin, että Ida tarkoitti onnettomuuden vieneen isänsä.
- Otan osaa, sanoin ja taputin kevysti Idaa olalle. - Pääset kyllä yli, ajallaan.
- Tiedän sen. Mutta äitini on aina töissä, eikä minulle sopivia kouluja ole.
- Saathan silti käydä koulua?
Ida istui jälleen hiljaa, räpläsi pahnoja sormillaan.
- Avustaja auttaa minua joka tunnilla normaalissa koulussa.
Mahtoi olla raskasta, yleensä avustajia oli vain niillä keille koulu oli vaikeaa.
- Koulu on niin pieni ettei erityisopetustakaan ole. Ennen minua kiusattiin heppailusta, nyt tuista, näöstä, avustajasta...
- Ymmärrän sinua, Ida. Se on kauheaa. Niin väärin.
- Et voi ymmärtää! Et kykene käsittämään miten...
Ida tuohtui hetkeksi, mutta rauhoittui äkkiä.
- Ymmärrän sinua siksi että minuakin kiusataan, sanoin Idalle. Hän nyyhkäisi hiljaa ja sanoi ettei ollut tarkoitus huutaa.
- Saat tulla taas ensi viikolla ratsastamaan, se piristää mieltä. Onko koulussa ketään aikuista kehen luotat?
- En pidä heistä, he eivät tee asialle mitään.
Juttelin Idan kanssa vielä hetken, ja päädyimme siihen, että hän kertoo huolensa avustajalleen huomenna. Veimme Allin vielä yhdessä tarhaan, ja hän auttoi karsinan siivoamisessa.

- No Suvi, mitenkäs Idan juttu päättyi? Sinna uteli vielä ennen kuin lähdin kotiin.
- Hän pääsee ongelmistaan eroon, ja hän on iloisena tulossa taas viikon päästä. Kaikesta selviää, kunhan uskaltaa puhua!

Suvi ♥ Alli 41 HM

[Suvi]

Kolmas kerta toden sanoo 29.5.

Läähättää Kate nyt vieressäni,
Alli vain pyörii mielessäni.
Fillari hiljaa hurruttaa,
helle minua turruttaa.

Ajotien lopussa on loiva mäki,
sen päältä onneksi jo tallin näki.
Kentällä ei ole sutinaa,
ei näy yhtään ratsastajaa.

Silloin kuitenkin Linnea saapui,
melkein Wrindin viereen kaatui.
Wrindillä virtaa oli ja paljon,
Linnealle haastetta aina on.

Allin karsinaan tallustin,
kottarit hain kyllä ensin.
Talikolla nostelin lantoja,
lisäsin lopuksi pahnoja.

Nyt Alli saapua voi katärsinaan,
siispä läjdin mammaa hakemaan.
Kutustahan rakas suokki saapui,
porttia lähestyessä laukka hiipui.

Riimun päähän sujautin vikkelään,
ja aloin narua kiinnittämään.
Avasin karsinan portin auki,
Alli ulos trhastaan tallusti.

Hevoset hörähtelivät tarhoistaan,
puhelivat Allille kuulumisiaan.
Alli korskahti takaisin,
tallille Allin kanssa talsin.

Allin karsinaan vapaaksi päästin,
varustehuoneesta harjapakin löysin.
Eihän sitä etsiä tarvitse,
sen vuimeeksi jätin hyllylle.

Alli harjaista rakastaa,
ja tykkää jos säkää rapsuttaa.
Silitän usein sen otsaa,
Sitäkin mamma rakastaa.

Harjasin pölyharjalla,
tomua leijaili ilmassa.
Kumisualla karvaa lähtee,
pölyä oli kuin taivaalla pilvee.

Piikkisuka harjajouhet selvittää,
käsin setviä saa pitkää häntää.
Pehmeällä harjalla mahan alusta,
harjataan jaloista, päästä ja korvista.

Liinalla silmät puhtaaksi,
sieraimet pyyhin varovasti.
Sienellä hännän alusta,
sielläpä olikin likaista.

Harjatessa metallisukaan harjat putsataan,
välillä kapinetta lattiaan kolisutetaan.
Kaviot nousivat helposti,
harjalla pohjat vielä siistiksi.

Harjapakki varustehuoneeseen takaisin vietiin,
ja satula ja suitset haettiin.
Selkään satulan liu'utin,
ja suist päähän pujoitin.

Oli kello vasta kahtakytä vailla,
tunti alkaisi tasalta.
Siispä pienen maastolenkin tehdä saan,
sehän käypä on alkulämmittelystä vaan.

Käytiin Allin kanssa rannassa,
kalat iloisesti hyppivät pinnassa.
Tänään ei käydä kyllä uimassa,
muuten pyörin kohta taas ongelmissa.

Lokit taivaalla liitelivät,
meitä varmaan kaloista kiittelivät.
Ehei, lokeilla vaan onpi onnen päivä,
kun pinnalla vilahtelee kalojen päitä.

Tallille kun palasin oli kentällä jo porukkaa,
- Tules tänne nyy vauhtia rivakkaa!
Akku meille esteitä innoissaan rakensi,
kiemurauralle rataa väkersi.

Pienen alkuverryttelyn ehdin tehdä,
Akku jotain sanoi ja vastasin: - Mitä?
- Sinun vuoro olkoon vaikka ensimmäisenä,
hän sanoi - oli esteet valmiina, väsättynä.

Alli vielä nukkui kun estettä lähestyttiin,
turvauduin kaasupolkimiin.
Ei kaasua saatu sieltäkään,
nyt herätyskello Allin selkään.

Ei me mitään kelloa sille laitettu,
vaan kun oli esteet laiskasti ylitetty,
niin minä otin Allin kunnon työskentelyyn,
ei nyt ole aikaa laiskotteluun.

Vihdoin laukka nostettiin
ja hyppäämään päästiin,
ravilla laiskoteltiin
ja laukassa mentiin.

Hyvät tiet Allilla tällä kertaa oli,
ja hyppyvirtaa, ponnistusvoimaa, noin.
Käyntiä välillä mentiin ja huilattiin,
Akku esteitä rakensi, me van bailailtiin.

Radalle nyt pääsin lähtemään vikana,
sisko taisi jännittää ihan sikana.
Tai mistäs sitä tietää kuinka paljon jännitti,
mie jännittän en yhtää, rohkeus pelon selätti.

Eka kierros hyvin meni pystyesteitä,
korkeus lähenteli seitsemääkymmentä.
Toisella kieroksella helle Alliin iski,
ja yhden pystyn vierestä se ohitti.

Kolmas kerta toden sanoo, aina hoetaan,
no kolmannella kerralla oli kaikki mallillaan.
Alli iloisena rataa pientä hyppäsi,
pysty toisensa jälkeen yli hyppäsi.

Toinen este radassa oli okseri,
Alli ketträsti yli siitäkin hyppäsi.
- Nyt voidaan lopetella, Akku hihkaisi,
tunnin maastoilun jälkeen kamuille sanoin:
- Heipuli!

Suvi ♥ Alli 42 HM

[Suvi]

Ilonpukkeja ja reipasta rajojen koettelua 1.6.2013

- Hmm, matikka kymppi, äikkä ysi, biologia kymppi..., luettelin mummulleni todistuksen numeroita. - Liikunta kasi, terveystieto ysi, englanti ysi, historia ysi...
Keskiarvoksi laskin 9,3 ja sitähän alunperin veikkasinkin. Monet numerot tippuivat jo vuoden aikana tai nyt keväällä. Ei se mittään, ne saa nostettua jos jaksaa joskus tehä läksyjä tallilla käymisen ja piirtämisen lisäksi...

Vaihdoin valkean kevätjuhlamekkoni kotivaatteisiin, ja kun sain syötyä niin vaihdoin tallivaatteet huussissamme. Ei ainaskaan astmaatikkoäiti suutu hevosenkarvoista... Talvellakin oli ollut niin ihanan leutoa että pystyi hyvin ulkona tai viimeistään tallin vessassa vaihtamaan vaatetusta. Laitoin vaaleat, saumattomat housuni ja sinisen teepaian. Katsoin vielä peilistä, ettei aurinkorasvaa jäänyt paksulti minnekkään. Sitten pääsinkin hyppäämään fillarin selkään.

Tallilla löysin Sinnan toimistosta. Kello näytti puolta kahta.
- Morjensta Suvi! Oliko hieno kevätjuhla?
- Olihan se hieno, yksi ysiluokkalainen lauloi säveltämänsä laulun koko koululle. Etenkin yseille.
- Ja todistus oli varmaan hyvä?
- Ei, ei tieteskään, vitsailin.
- Muutenvaan keskiarvo oli 9,3...
- Joo'o...
- Mitens on Allilla tunteja tänään?
- No vikalle tunnille se on menossa. Voisit ratsastaa sillä nyt, Sinna ehdotti.
- Ookei, sanoin miettien milloin hevoset pääsevät laitumille.

Kaapillani minua kohtasi yllätys. Allin hoitajalle tarkoitettuun kaappiin oli nimittäin tuotu karkkirasia ja lappu. Lapussa luki, että saisin alkaa ratsastamaan Wrindillä ja että Linnea palaa tallille maanantaina. Ohhoh vai minä ratsastan pukki-Weindillä? Pitääkin kokeilla heti... Kirjoitin lapun, missä kiitin Linneaa luottamuksesta ja laitoin puhelinnumeroni alle jotta viestit hoituu nopeammin.

- Moi, kuului Sinnan ääni takaatani harjaillessani Wrindiä.
- Aiotko ratsastaa kahdella hevosella yhtäaikaa?
- En tietenkään, unohdin jo että olin menossa Allilla ratsatamaan.
- Linnea kyllä kertoi minulle antaneensa sinulle ratsastusluvan, Sinna sanoi.
- No mäpä menen etsimään jos joku lähtis Allilla hallille mukaan.

Näin kuinka Asoa talutettiin juuri talliin, varmaankin sitä oltiin juuri koulutettu. Ros ja Nora kävelivät rupatellen sen vieressä.
- Moikka! sanoin tuttuun tapaani, hoin sitä kaikille.
- Moi Suvi! Nora sanoi Rosin vain sanoessa "Hei".
- Lähtiskös joku ratsastelee Allilla hallille? kysäisin naikkosilta.
- Ei oo aikaa, Ros sanoo tavalliseen tapaan napakasti.
- Miehän voisin vaihteeksi ratsataa Allilla, sillä ei ole tarvinut tammikuun jälkeen ratsastaa, paitsi yhteen aikaan. Nora ratsasti tallin hevosilla keillä ei ollut hoitajia, ja Allilla oli nyt ollut hoitaja hieman rikkinäisesti. Mutta minä aion hoitaa sitä kauan, ehkäpä sen elämän tappiin asti...

- Oletkos ennen edes Wrindillä ratsastanut kun en ole nähnyt? Nora huikkasi Allin karsinasta viuhuttaen harjaa. Itse harjailin pehmeällä harjalla Wrindin kinttuja. Kännykkä näytti kellon olevan vähän yli kaksi.
- En ole, Linnea vaan jätti lappusen eilen kaappiini. Kiva päästä kokeilemaan kuinka hyvin lennän pukeista. Niin, turvaliivi pitänee muistaa hakea...
- Mitenkäs sie olet hevosia harrastellut? - Tammikuun 24. päivä minä Ruolampeen hoitajaksi pääsin, pari kuukautta alkeiskurssilla ja nyt viimeset pari kuukautta jatkotunneilla olen käynyt, kerta viikkoon. Ja parilla toisella tallilla olen käynyt, omakin hevonen piipahti yhdessä vaiheessa, mutta se oli liikaa. Nyt se asuu ratsatuskoulussa missä hoidin vähän aikaa, tyytyväisenä elämäänsä tuntipollena ja emänä.
- Voi kuin kivaa! Mitenkäs aiot harrastusta jatkaa?
- Noh, ens vuonna olis tarkoitus kartuttaa ratsastustaitoja ja miten nyt ehtinee koulun lisäksi. Haluaisin ysin jälkeen suorittaa ylioppilas- ja hevosenhoitajatutkinnot kaksoistutkintona, näkee vähän onko hevosista ammatiksi. En vaan tiiä miten täällä hoitamisen kanssa käy, täytyy katsoa missä kaikkialla kouluja on. Voihan se olla että lähistöllä joku koulu olisi.
- Hyvältähän tuo kuulostaa, Nora sanoi sa kyykistyi putsaamaan kavioita. Pian hän nousi ylös ja sanoi:
- Meinaatkos mitä sitten tehdä työksesi isona?
- Kouluttaa hevosia ratsuiksi keskellä mettää ylhäisessä yksinäisyydessäni, sanoin hymynkare kasvoillani.
- Jaa, vai että ratsuttajaksi pitäis päästä. Kivaahan tää on, mutta hieman tarviit kokemusta lissää...
- Tiiän, siksihän mä aion eka opiskella muita hevosalan ammatteja, jos vaan siitä on ammatiksi mulle.

---

Hallilla sain kokea ensimmäisenä sarjan pukkeja. Turvaliivi oli hyödyksi hiekkaa maistellessa. Nora kuitenkin pyydysti Wrindin aina taitavasti takaisin ja hiljalleen nuorukainen rauhottui. Harjoittelimme ihan perus koulujuttuja, kumpikaan kun ei kunnolla vielä asioita osannut. Nora ratsasti Allilla taitavasti vaativan been juttuja meidän puuhastellessa peruutuksia ja voltteja. Kaikilla oli kuitenkin kivaa.

Yli tunnin ratsastelun jälkeen palailimme tallille.
- Kiva kun sain ratsastaa Allilla, Nora sanoi. - Voit tulla milloin vaan kyselee multa ratsuttajan hommista, vaikka TET-paikkaa ensi vuonna.
- Voi kiitos, voi kuin kivaa. Mielelläni tulen sulle tettiin!
Wrindin harjat olivat yhäti karsinassa, ja harjailin leppynyttä orhia tyytyväisenä. Se oli iso, mutta olinhan sen jo kerran kunnolla harjannut. Nyt vaan pää ja jalat pehmeällä harjalla ja selkä pölyhrjalla. Kaviotkin putsasin ja tarkistin ennenkuin vein poitsun tarhaan ja siirryin Allia harjaamaan.

Ehdin juuri sopivasti siivota molempien hoitsujen karsinat, kun tuntilainen saapui kyselemään ratsuaan.
- Olen Suvi, ja Alli on tarhassa. Oletko ratsastanut sillä ennen?
- Olen olen, käyn hakemassa sen sisälle.
- Harjasin Allin kyllä juuri, että puolisen tuntia se saapi vielä tarhassa olla. Ei se ole kauaa edes ollut siellä, kun Nora ratsasti sillä haastavampaa koulua.
- Minäkin menen Allilla vaikeaa koulua, olen helpon aan tasoinen, tyttö kertoi.

Juotuamme mehut ja tarkastettuamme Allin ja Wrindin varusteet lähdimme hakemaan Allia tarhasta. Pehmeä harja näytti, miten karvat suoristuvat päästä ja selästä. Varusteet nousivat helposti suolapatsaan selkään.
- Osaisitkos itse harjailla Allin kuntoon yöpuulle tunnin jälkeen? Minun on aika turhauttavaa jäädä tänne vain tarkistaakseni että pärjäät.
- Kyllä mie osaan, ja onhan täällä keltä kysyä.
- No hyvä. Pidä hauskaa tunnilla!

Suvi ♥ Alli 43 HM

En tienny mitä teen kun tarina kuuluu molemmille niin laitoin molemmille. Ja hei se heppojen kesäloma??

[Suvi]

Maastoilua 3.6.

Alli oli tänään puomitunnilla, ja ennen kun laitoin sen valmiiksi tunnille, kävin Linnean kanssa liikuttamassa Wrindiä kentällä. Marian pitäessä tunnit pystyi Sinna lähteä Kikkiksellä heti puomitunnin jälkeen maastoilemaan kanssamme. Kävimme Sepän lammella, mikä näkyy tuossa kubassa.



Suvi ♥ Alli 44 HM

[Suvi]

Yhden loppu on toisen alku 5.6

Oli kaunis, puolipilvinen keskiviikkopäivä. Lämpöasteita oli hieman alle 20, minkä vuoksi päälläni oli mukava pitkähihainen raitapaita. Ratsastushousuni eivät olleet turhan tiukat, vaan mukavan rennot, vaaleat kesähousut. Iloitsin siitä, ettei minun tarvinnut kotona läträtä aurinkorasvan kanssa. Se oli ärsyttävää. Katekin jaksoi hyvin tulla mukana tallille. Parkkeerasin fillarini pyörätelineelle, missä ei kovin montaa pyörää ollut. Talli oli ihanan rauhallinen - oli vapaapäivä tunneista.

Hain Allin tarhasta tallin eteen hoitopuomille. Näin ihanalla säällä oli turhauttavaa hoitaa karsinassa. Harjasin Allin tummanpunaruskeaa karvapeitettä pitkin, napakoin vedoin, niin että hiekka ja muta mitä piehtaroidessa turkkiin jäi vain pöllysi pölyharjan sutiessa. Kuuntelin lintujen laulua ja mietin miten ihana päivä oli tulossakaan. Ja nyt oli vasta aamupäivä, varsin hiljaista. Kun Alli oli puhdas, vein sen takaisin tarhaan.

Wrindi olisi parempi harjata pesarissa. Se kun tuntui olevan hieman villi näin viileänä päivänä. Virtaa siis riitti.
- No moi ukko, sanoin pollelle tarhan portilla.
- Mentäskö tänään vähän koulua kentällä? Vai juoksutusta?
Puhelin poitsulle mukavia ja talutin sen tarhasta talliin. Pesarissa kiinnitin sen molemmin puolin.
- Soo soo, sanoin Wrindille, kun se hamusi pehvaani turvallaan. Kyykistyin poimimaan harjapakista harjoja. Pian Wrindi oli satuloitu ja suittu, ja pääsin taluttamaan sitä kentälle.

Muita aamuvirkkuja ei näkynyt kentällä, joten sain rauhassa kiertää alkukäyntejä kentällä. Menin ensin oikeaa kierrosta, sitten vasempaa. Wrindillä oli kovasti virtaa, joten jouduin pitämään tuntumaa jatkuvasti yllä, ja heti kun oltiin välttämätön lämmittely suoritettu, piti nostaa reipas keskiravi. Kevensin selässä rytmikkäästi ja tein lävistäjiä. Puolipidätteet muistaen. Kun pääsin suorilta teiltä voltteja tekemään, jouduin pian nostamaan laukan, jotta Wrindi ei aivan riehaantuisi. Se kuitenkin lähti hanskasta aika äkkiä ja teki sarjan ilopukkeja. Pidin sen mustata harjasta tiukasti kiinni, mutta ei se oikein malttanut olla kiltisti. Yhden melko raisun pukin jälkeinen pystyyn nouseminen sai minut pöllähtämään helposti maahan.

- Höhlä, sanoin Wrindille, kun se viiden minuutin kirmailun ja laukkailun ja jahtaamisena olemisen jälkeen tuli luokseni ohjat rikkinäisinä.
- Ihan pölhö, sanoin ja riisuin varusteet. - Ole nätisti täällä kentällä hetki.
Suljin portin huolella kunnes kipaisin rivakkaan viemään varusteet satulahuoneeseen. Kaappasin matkaani juoksutuspäitset ja pitkän liinan sekä piiskan. Saisi Wrindi hieman purettua höyryjä, niin Linnea ei iltapäivällä niin kovasti kärsi pukeista.

Ensin annoin Wrindin juosta vapaasti laukkaa. Pidin huolta siitä, että se pysyi rytmissä, eikä mennyt ihan miten sattuu. Wrindi juoksi varmaan kymmenisen minuuttia, kunnes hidasti laukasta raviin. Silloin pyysin käyntiä ja aloin pyytämään suunnanvaihtoja ja muita sellasia. Kun Wrindi alkoi tuntua väsähtäneeltä, päästin sen työstä ja annoin vaan kävellä rauhassa. Pian kentälle alkoi ilmestyä ratsukoita, joten lähdin takaisin pesarille. Odottelin hetken käytävällä Wrindiä harjaillen, että Akku pääsi hurjistelija-Bellan kanssa harjaustuokion loppuun ja paikka vapautui.
- Iltapäivällä nähdään sitten leikkitunnilla! Akku sanoi ja lähti pihalle väitellen joka askeleesta Bellan kanssa.

Wrindi nautti vesisuihkusta, jonka laskin sen selkään. Viilentävä vesi sai sen unohtamaan jekkuilut ja pian pääsin kuivaamaan sitä. Harjausten jälkeen vein sen tarhaan ja jätin Wrindin kaappiin viestin:
Moi Linnea! 5.6.-13
Wrindillä oli paljon energiaa. Juoksutin siltä suurimmat höyryt pois kun ratsastaminen ei onnistunut. Huuhtelin hiet veellä. Karsina siivottu.
Suvi
Meninkin sitten siivoilemaan karsinaa, ja lähdin käymään kotona.

---

Muutaman tunnin päästä hurrasin fillarillani takaisin tallille. Menin tarhoille hakemaan Allia. Oritarhojen suunnassa erotin korkean irokeesin. Samppa oli siis Rikun luona. Kävelin tarhalle kaveria moikkaamaan.
- Moi Samppa, sanoin melko hiljaa, koska huomasin hänen olevan alakuloinen.
- Moi, tyttö vastasi.
Pujahdin lankkujen välistä tarhaan varoen ylimpänä olevaa paimenlankaa.
- Onko kaikki hyvin? Näytät masentuneelta.
Muistelin, miten Samppa oli eilispäivänä näyttänyt muistikirjaansa minulle. Se oli ollut täynnä valokuvia vuosien varrelta. Kuvia onnellisesta Sampasta, joka oli ajanut itsensä voittoon rokkirallissa, kuvia surulliseta Sampasta. Kaikenlaista.
- Lilli...
Samppa ei saanut sanottua enempää, teki kipeää.
- Mitä Lillistä? Saadaanko sen sairaus parannettua?
Sampalla oli rakas hoitsu toisella tallilla Rikun lisäksi.
- Lilli lopetettiin tänään, hän kähisi.
En osannut vastata hänelle mitään, en ollut itse koskaan menettänyt ketään kovin tärkeää. Istahdin Sampan viereen nyppimään ruohoa hänen kanssaan. Syötimme korsia Rikulle, joka taisi aistia tunnelmasta ettei ollut hyvä päivä temppuilla.
- Onhan sinulla vielä Riku, sanoin pitkän hiljaisuuden jälkeen. - Eikö kannattaisi lähteä tuulettamaan ajatuksia? Voitaisiin käydä katsomassa Artsin ravitallin kesälaitsan polleja.
- No joo, toi Rikuroju kaipailee virikettä elämäänsä. Yks masentunu hyypiö tuskin saa sitä iloseks.

Niin me otimme ratsumme ja harjailimme hieman jutellen ne hoitopuomilla. Rikun tuoksu sai Sampan jo hieman paremmalle tuulelle, koska hän niin innoissaan nuuhki hevostaan. Jättiläisori oli kerrankin siedettävällä tuulella ja pöyhi Sampan otsatukkaa.
- Mitä pahispoika? Mulla nousee kohta loputkin hiukset pystyyn, Samppa naurahti. Siis nautahti!
Satuloimme ja suitsimme kopukkamme ja hyppäsimme ketterästi selkään. Kävelimme uimarannalle asti, missä mökkiläiset viettivät kesälomaa beachillä. Nostimme ravin ja jatkoimme matkaa kaakkoon päin.
- Tonne pitäs oikeesti mennä joku lauantai tanssimaan, sanoin haikeasti lavan kohdalla. - Tanssiminen on kivaa. Vois ottaa iskän mukaan.
- Veikkaan et siellä ei kovin paljoa ikäisiäs oo, Samppa sanoi ja väänsi kasvoilleen ilmeen mikä kertoi ettei tanssit kiinnosta ollenkaan.
- Oonkin niin nuori, mut lukioikäset tytöt tulee porukalla ja tanssittaa toisiaan. Poikia siellä on harvoin, enkä mie nyt parikymppitenkään kaa ala tanssii. Iskä mukkaan.

Rivakalla laukalla pääsimme pian Artsin ravitallin risteykseen. Hiljensimme käyntiin.
- Sie oot varmaan täälläkin käynyt? kysäisin Samputtimelta.
- Jup, tääl riittää hulinaa.
Ihailimme tallia kävellessämme tietä pitkin alueen läpi. Vasemmalla oli valtava kilometrin ravirata.
- Tonne joskus Rikulla ajamaan, ehdotin.
Laidun tuli vastaan metsikön jälkeen, mutta juuri silloin Riku hermostui. Jokin tammoista taisi olla kiimassa.
- Lähetääs äkkiä, Samppa totesi, kun Riku alkoi heittelehtimään holtittomasti. Ravasimmekin kymmenisen minuuttia, enemmänkin, reippaasti takaisin kyläkaupalle mökkirivistöjen ohitse. Palailimme käynnissä rupatellen tallille.
- Mulla onkin heti perään Akun leikkitunti, sanoin Sampalle.
- Okei, Samppa vastasi. - Nähdään taas joku päivä.
- Heippa, sanoin ja käännyin kentälle, missä Akku ja Pampu jo varttuivat.



Suvi ♥ Alli 45 HM

[Suvi]

Siskonrakkautta 6.6

"Hei Pampula, nyt vauhtia, on kohta oltava tallilla.
Nyt kiire on, tallill paljon tehtävää meille on.
Ja Kateka, pysy vauhdissa, saat tulla meidän mukana."
Poljin fillarilla, ihol aurinkorasvaa, oli päivä todella kuuma.

"Oota Suvi, mul menee viel tovi, eikä myöhästyä sovi."
Katsoin Suvin perään, nyt pyörän selkään, ei kypärää unohdeta myöskään.
Alkoi tulla kuuma, asfaltti hohkas, kun Suvin ja mun katset kohtas.
Jo Seppele näkyi, pyöräin tiellä pysyi, kun Suvin katse kysyi:

"Hei laitetaaks, kaasuu masiinaan, kello olme on kohta."
Mä kiihdytin, vauhtia lisäsin, Kate täysillä vierelläin juoksi.
Ajotien mäki, Pampu tallin näki, silloin pihaan kurvattiin.
Pyörät telineeseen, suunta tarhoille, siel varttui Alli ja Tiitiäinen.

"Tule tänne Tiiti", se luoksein kiisi, kun tarhan portilta oria huusin.
Oli rakas edessäin, ja riimu kädessäin, kiinniottaminen vain mun mielessäin.
Huomasin, Tiiti katseli Alliin, kun sen talliin talutin.
Kamat hain, Tiitin harjasin, ja rivakasti sen myös varustin.

Oltiin valmiiina, tallipihalla, tuntilaiset tallille saapuivat.
Tunnin aikana, puuhattiin karsinoissa, olivat ne pian puhtaita.
Sitten ratsaille, emme hidastelleet, takaisin lähdettiin Ajotielle.
"Joko ravataan?", kysyin hallin kohdalla, alkoi Alli hereillä jo olla.

"Joo ravataan vaan", tyydyin vastaamaan ja aloin ravia nostamaan.
Rytmikkäästi kevensin, vaikk välil meni sekasin, virheeni aina korjasin.
Jatkettiin tietä pitkin, linnun laulun kuulin, kuumuuden tunsin.
Pölisi tie hiekkainen, siitä pitänyt en, kuitenkin jatkui matka iloinen.

Pian tultiin risteykseen, käännyttiin oikeelle, jälleen oliedessä suora tie.
Tien vieressä oli rivi mökkejä, ei asukkaat liene mökkihöperöitä.
Sanoin Pampulle: "Tuol on Seppele", vasemmalla tienoo oli metsäinen.
Ohi mentiin, ja rupateltiin, viimein käyntiin hidastettiin.

Mentiin pellon halki, tietä pitkin, vaivoin kuumuutta kestin.
Lähes suoralle tielle käännyttiin, sekin pellon halkaisi, kärpäset ympärillä pörräsi.
Rupateltiin keskenään, mitä tallil vielä tehtäiskään, kun niin paljon oli tehtävää.
Saavuttiin risteykseen, "Tosta pääsee pihatolle", sanoin Suville.

"Joo mä oon kyl stupido, mut tiiän kyl mis pihatto on,
oon siellä käynyt, heppoi moikannut" sanoin siskolle joka oli pahastunut.
"Hei joo sisko, tosissaan oon stupido, kylhä säki tiiät mis Sebe on."
Pyöstin vuori kierrettiin, matkaa jatkettiin, metsän läpi laukkasuoralle oikaistiin.

"Nyt laukataan", Suvia aloin hoputtamaan, Tiitin kylkiin pohkeita napauttamaan.
Laukka nostettiin, vauhti kiihtyi, tuulenvire kasvojani pyyhki.
Nautin laukasta, se meinasi kesken loppua, kun piti suoran päässä hidastaa.
"Se oli kivaa", Suville aloin hehkuttaa, sitten Suvi alkoi mua rauhoittamaan.

"Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto", sanoin ja Pampu innostukselleen jotain mahto.
Polkua jatkettiin, pellol ravattiin, metsä pian eteen hiipi.
Ohitettiin maastoesteet, pian oltiin tiellä jokainen, ja lähdettiin paluumatkalle.
Teitä kuljettiin, Ajotie noustiin, pihal satuloista laskeuduttiin.

Jalustimet ylös nostin, Tiitiä kiitin, talliin sen talutin.
Satula pois, ei ori kai raukeempi olla vois, se helpot hoitotoimet mulle sois.
Viel päästä suitset, ripustetaan satulan viereen, seinälle satulahuoneeseen.
Hain harjat vielä, nillä pää ja selkä, täytyi viimeistellä.

Fillareille noustiin, heipat sanottiin, ja vastaukset kaikilta kuuneltiin.
Matkalle lähdettiin, vaihteeks rupateltiin, ja sovittuun aikaan kotona oltiin.

Suvi ♥ Alli 46 HM

[Suvi]

Esteitä jättiläisellä 7.6





Oli siis perjantai, ja vakiotuntini aika. Aluksi kun tulin Ruolampeen, kävin alkeistunnilla, nyt jatkotunnilla. Kuvassa oli tarkotus olla Alli, mutta ratsastajasta tuli niin pikkunen et tuntipolleks vaihtui Marski. Harjattuani Allin kävin maastoilemassa sillä Kinukin hoitaessa Marskin minulle, Allilla ratsasti joku muu. Kuvat ovat todella tummia, mutta koettakaa kestää. Piirsin ne kaverin luona kun hän luki sarjiksia jne.
Jatkotunnin jälkeen pääsin vielä Linnean pitämälle yksäritunnille Wrindin kanssa.

Suvi ♥ Alli 47 HM

[Suvi]

Vaativaa koulua lauantaina 8.6.

Tänään tulin jälleen kerran tallille,
menin katsomaan mitä kuuluu Wrindille.
Se oli hoidettavana hevoshierojan,
se on haaveammatti Pampulan.
Linnea kuulemma Wrindin jo harjas,
huolella jouhetkin varmaan kampas.

Siispä hain Allimamman tarhastaan,
ja laitoin sen kuntoon, pääsen ratsatamaan.
Pellolla vaihteeksi väänsin koulua,
en ajatellutkaan enää joulua.
Vaikka kesällähän joululaulut mieleen tulee,
ja itsekseen niitä vahingos hyräilee.

Allin vein suoraan koulutunnille,
sen jälkeen menin Allin karsinalle.
Sen huolella talikolla puhdistin,
ja oljet näteiksi suoristin.
Pian tuotiin Alli tunnilta,
oli kaviot mammulin putsattava.

"Voi kulta rakas, pian tavataan,
tuun perjantaina sitten sua moikkaamaan.
Huomenna sulla on koko päivä vapaa,
leirille lähden sit maanantaina.
Pampu sua pari päivää hoivaa,
muista olla aiskon kaa kunnolla."





Suvi ♥ Alli 48 HM

Mistavalkonen kuva on aika kökkö mutta toinen onnistui yllättävän hyvin, runo on vain lisänä kuviin.

[Suvi]

♥ Rakas Allimussukka ♥ pe 14.6. ♥



Leirini Mtsiksessä päättyi vasta 19.30 joten vierailuni Ruolamessa tapahtui tallin sulkemisaikaan. Sinna kuitenkin laski minut moikkaamaan pikaisesti mussukkaani ♥

Suvi ♥ Alli 49 HM

[Suvi]

Maastoesteitä 15.6.

Sivu 1
Sivu 2
Sivu 3
Sivu 4
Sivu 5


Suvi ♥ ♥ Alli 50 HM ♥

[Suvi]

Istumista ja seisomista... 17.6.

Nyt tulisi hieman erilaisia päiviä,
saisimme tuntea merituulia hyisiä,
koska tänään käy matkamme Lofooteille,
kilpailemaan suurille esteille.

Shelyesiin lähtisin siis tänään kilpailemaan,
huomenna kaksi meil on luokkia.
Toinen on kyllä hieman suurehko,
mutta onneksi tärkeintä ei oo voitto.

Siispä tallille tosi aikaisin tulin,
Allimamman varusteet keräsin,
satula, suitset, suojat ja muut,
laitoin arkkuun avattuun.

Kuljetuskoppia lastasin pitkään,
"Onko kaikki mukana" aloin miettimään.
Lopulta puuttui enää mun kamat,
ja ratsuni, uljas, todella rakas.

Klara mukaani tällä kertaa lähti,
Sinna, Maria ja Nora Suomeen jäipi.
Sitäpaitsi Maria ruotsillaan,
varmaan osaa norjaa tulkata.

Oli yhäti aikainen aamu,
kun starttasi pihasta meidän vaunu.
Vilkutin Sinnalle ikkunasta,
kunnes Ruolampi hävis silmistä.

Matka Pohjanlahden ympäri
ja Skandien vuoriston yli
oli tuskaisen pitkä, käytiin monesti syömässä,
Allimamma jaloitteli vähän väliä.

Kuitenkin iltamyöhään oltii perillä,
siis ilta oli Norjan ajalla,
yötähän Suomessa jo elettiin,
kodeissa monissa uinuttiin.

Allin veimme tallin vapaaseen karinaan,
ja aloimme koppia purkamaan.
Pian mekin päästiin jo nukkumaan,
aamulla täytyis Allilla ratsastaa.


Suvi ♥ Alli 51 HM